256 aktiivista uhkaa
Huijausvahti

Uusi tietovaras tavoittelee salasanojen lisäksi tekoälytyökalujen kirjautumistietoja

· · Aktiivinen · Tietoturva
Uusi tietovaras tavoittelee salasanojen lisäksi tekoälytyökalujen kirjautumistietoja

Varastetuilla istuntotiedoilla hyökkääjä voisi käyttää uhrin tekoälytiliä ja nähdä tallennettuja keskusteluja ja lähdekoodia.

Tiivistelmä

Check Point Research raportoi 23.10.2026 haittaohjelmasta nimeltä Aokigahara, joka kerää selainsalasanojen ja kryptolompakoiden ohella kirjautumis- ja istuntotietoja suosituista tekoälytyökaluista kuten Claudesta, ChatGPTistä ja GitHub Copilotista. Löydös on vahvistettu useissa riippumattomissa lähteissä, mutta haittaohjelman leviämistapaa ja uhrien määrää ei toistaiseksi tiedetä.

Tavallinen tietovaras kaapii selaimen salasanat, evästeet ja kryptolompakot.

Check Point Researchin 23.10.2026 julkaiseman raportin mukaan uusi haittaohjelmaperhe tekee kaiken tämän ja lisäksi jotain, mitä aiemmat tietovarkaat eivät osanneet: se etsii koneelta kirjautumis- ja istuntotietoja tekoälytyökaluista.

Tutkijat ovat nimenneet haittaohjelman Aokigaharaksi, lyhyemmin Aokiksi. Kyseessä on todennäköisesti kehitysaskel aiemmin tunnetuista Kamidere- ja Stygian-haittaohjelmista.

Löydöksen ovat vahvistaneet itsenäisesti myös Symantecin Threat Hunter -tiimi 15.10., cybersecuritynews.com 16.10. ja securityonline.info 21.10. Usean toisistaan riippumattoman lähteen yhtäpitävä kuvaus tekee tapauksesta poikkeuksellisen varman verrattuna yksittäisen toimijan väitteeseen.

Check Point nimesi raporttinsa "Infostealer riding the AI Train". Nimi viittaa siihen, että rikollinen tietovarasto-ohjelmisto on seurannut samaa kehityskulkua, jossa ohjelmistokehittäjät ja yritykset ovat siirtäneet työtään pilvipohjaisiin tekoälytyökaluihin.

Tekoälytilit uutena saaliina

Aoki osaa kaiken, mitä tavanomainen tietovaras osaa, ja vie salasanamanagereiden kuten KeePassin, Bitwardenin ja 1Passwordin tiedot, VPN- ja FTP-asetukset, sähköpostiohjelmien tunnukset sekä Discordin, Telegramin ja Steamin tilit.

Uutta on erillinen aisessions-osa, joka kerää istunto- ja tunnistetiedostoja kymmenistä tekoälyohjelmista: Claude Code ja -työpöytäsovellus, ChatGPT Desktop, Codex, Cursor, Windsurf, Kiro IDE, GitHub Copilot, Gemini CLI, Amazon Q, Codeium ja JetBrainsin tekoälyavustaja. Sama osa nappaa myös AWS-, Azure- ja Google Cloud -tunnukset sekä SSH- ja Git-avaimet.

Yksi varastettu tekoälyistunto voi olla rikolliselle arvokkaampi kuin yksittäinen salasana. Sama tili avaa parhaassa tapauksessa pääsyn maksulliseen tilaukseen, yrityksen lähdekoodivarastoon ja pilvipalveluun samalla kertaa.

Istuntotietojen varastaminen ohittaa salasanan ja kaksivaiheisen tunnistautumisen kokonaan.

Istuntotunnuksen varastaminen (session hijacking)

Kun kirjaudut palveluun, selain tai sovellus tallentaa laitteellesi istuntotunnuksen, joka pitää sinut kirjautuneena ilman salasanan toistuvaa syöttämistä. Jos haittaohjelma varastaa tämän tunnuksen, hyökkääjä pääsee tilille salasanaa tai kaksivaiheista tunnistautumista tarvitsematta, kunnes istunto vanhenee tai käyttäjä kirjautuu ulos kaikkialta.

Tutkijat sanovat, että varastetuilla tekoälyistunnoilla hyökkääjä voisi käyttää uhrin maksullista tilausta salasanaa tarvitsematta, lukea tallennettuja keskusteluja tai päästä käsiksi lähdekoodiin. Se, miten rikolliset todellisuudessa rahastavat varastetun tiedon, ei ole vahvistunut.

Haittaohjelma kieltäytyy käynnistymästä tietokoneilla, joiden kieli- tai näppäimistöasetukset viittaavat Venäjään, Ukrainaan, Valko-Venäjään tai useisiin Keski-Aasian maihin.

Tutkijat pitävät tätä merkkinä kohdevalinnasta, ei todisteena tekijöiden kansallisuudesta. Valtiollisesta kytköksestä ei ole näyttöä, ja vallitseva näkemys on, että toiminta on taloudellisesti motivoitua ja tekijä on tuntematon.

Miten Aoki päätyy uhrien koneille, ei ole tiedossa. Check Point, Symantec, cybersecuritynews.com ja securityonline.info toteavat kaikki samaa. Tartuntatapaa ei ole vahvistettu missään niistä.

Uhrien määrästäkään ei ole lukua. Tutkijat kertovat käyneensä läpi 17 haittaohjelmatiedoston tiivisteotosta, mikä kertoo näytteen koosta, ei tartunnan laajuudesta.

Suomen Kyberturvallisuuskeskus ei ole nimennyt Aokigaharaa tai tekoälytilien varastamista tiedotteissaan.

Uhka koskee silti kaikkia, jotka käyttävät näitä työkaluja päivittäin, ja heitä on Suomessakin paljon, sillä Claude, ChatGPT, Cursor ja GitHub Copilot kuuluvat ohjelmistokehittäjien yleisimpiin apuvälineisiin.

Mitä tehdä

  • Aokin täsmällistä leviämistapaa ei tiedetä, mutta krakattujen tai piraattiohjelmien ja epävirallisten tekoälytyökalujen "asennusohjelmien" välttäminen on yleispätevä suoja tietovarkaita vastaan.
  • Suhtaudu samasta syystä varauksella selainlaajennuksiin ja mainoksiin, jotka lupaavat ilmaisen pääsyn maksullisiin tekoälypalveluihin.
  • Käytä kaksivaiheista tunnistautumista tai laitteellista suojausavainta aina kun mahdollista. Se ei estä istuntovarkautta kokonaan, mutta torjuu yksinkertaisen salasanojen uudelleenkäytön.
  • Pidä virustorjuntaohjelmisto ajan tasalla.
  • Älä säilytä API-avaimia tai muita tunnistetietoja selväkielisinä tiedostoina, joihin muulla koneen ohjelmistolla on pääsy.
  • Ilmoita epäilyttävästä haittaohjelmasta Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
  • Jos epäilet tartuntaa, kirjaudu ulos tekoälytileistäsi kaikilla laitteilla, vaihda salasanat ja tarkista tilin asetuksista aktiiviset kirjautumiset.

Lue myös