Lähes puolet nuorista kohtaa verkossa rikollista toimintaa, mutta harva kertoo siitä
Suurin osa näistä kokemuksista jää vanhemmilta piiloon, vaikka varhainen puuttuminen voisi estää vahingon pahenemisen.
Tiivistelmä
Keskusrikospoliisin ja Taloustutkimuksen kysely selvitti ensimmäistä kertaa suomalaisnuorten kohtaamaa kyberrikollisuutta ja osallisuutta siihen. Lähes puolet 15–25-vuotiaista on kohdannut epäilyttävää toimintaa verkossa, mutta vain harva kertoo siitä huoltajalle tai poliisille.
Lähes puolet alle 25-vuotiaista suomalaisista on kohdannut verkossa epäilyttävää tai vahingollista toimintaa viimeisen vuoden aikana.
Tieto käy ilmi Keskusrikospoliisin tuoreesta kyselystä, joka on viraston mukaan ensimmäinen suomalaistutkimus nuorten suhtautumisesta kyberrikollisuuteen ja osallisuudesta siihen.
Taloustutkimus haastatteli kyselyyn 1 065 Suomessa asuvaa 15–25-vuotiasta. Kysely tehtiin EU-rahoitteisen Cybercrime Exit -hankkeen tilauksesta, ja Keskusrikospoliisi julkaisi tulokset blogissaan 22. lokakuuta.
49 prosenttia vastaajista oli kohdannut epäilyttävää tai vahingollista toimintaa verkossa kuluneen vuoden aikana.
14 prosentilla vastaajista tili oli murrettu tai tietoja oli vuotanut ilman lupaa.
Neljäsosa nuorista oli pyydetty mukaan toimintaan, joka vaikutti epäilyttävältä, vahingolliselta tai rikolliselta. Pyyntö saattoi tulla tuntemattomalta ryhmäkeskustelussa, jossa luvattiin nopeaa rahaa pientä vastapalvelusta vastaan.
Harva kuitenkin kertoi kokemuksistaan kenellekään.
Alle 16 prosenttia kertoi vahingollisesta toiminnasta huoltajalle, ja poliisille ilmoitti vain noin neljä prosenttia vastaajista.
Viivi Lehtinen, Keskusrikospoliisin projektipäällikkö, kuvailee ilmiön kaksijakoisuutta.
– Nuori voi verkossa joutua rikollisen toiminnan kohteeksi, altistua sille tai tulla houkutelluksi mukaan rikolliseen toimintaan. Toisaalta nuori voi myös itse osallistua aktiivisesti rikolliseen toimintaan. Siksi kyberrikollisuuden estäminen edellyttää varhaista puuttumista, tietoa laillisen ja laittoman toiminnan rajoista sekä keinoja tavoittaa nuoret niissä verkkoympäristöissä, joissa he jo liikkuvat.
Suurin osa nuorten kokemuksista jää siis aikuisilta kokonaan piiloon. Vanhemmat eivät voi puuttua uhkaan, jota he eivät tiedä olevan olemassa.
Mitä tehdä
Vanhempien ja muiden huoltajien kannattaa puhua lapsille ja nuorille suoraan siitä, mitä he kohtaavat verkossa, sen sijaan että oletetaan asian tulevan ilmi itsestään. Aihe kannattaa ottaa esiin toistuvasti, ei vain kerran, koska tilanteet verkossa muuttuvat nopeasti.
Jos nuorta pyydetään mukaan toimintaan, joka tuntuu epäilyttävältä – esimerkiksi rahan välittämiseen, tilin käyttöoikeuden luovuttamiseen tai "helppoa rahaa" lupaavaan ryhmäkeskusteluun – kyse on tyypillisesti rikollisten käyttämästä rekrytointikeinosta, ei harmittomasta palveluksesta.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta verkkorikollisuudesta voi ilmoittaa poliisille poliisi.fi-palvelussa, tai nimettömästi Nettivinkin kautta samalla sivustolla.
Jos nuori on jo joutunut rikoksen uhriksi, apua saa myös Rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006.
Lähteet
- Poliisi.fi / Keskusrikospoliisi (22.10.2026)
- Taloustutkimus Oy (22.10.2026)