Supo: Kiinan tiedustelija voi esiintyä tutkijana tai liikekumppanina – suhdetta rakennetaan vuosia
Yhteydenottaja voi olla värvätty välikäsi, ja kohteita etsitään jo ennen kuin heillä on pääsy kiinnostavaan tietoon.
Tiivistelmä
Supon vastatiedustelun päällikkö Teemu Liikkanen kertoo Kauppalehdelle, miten Kiinan tiedustelu lähestyy ihmisiä Suomessa. Yhteydenottaja voi esiintyä tutkijana, toimittajana tai liikekumppanina, ja suhdetta rakennetaan vuosia. Epätavalliset kysymykset ja normaalista poikkeava yhteydenpito ovat merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Tutkimusyhteistyötä ehdottava tutkija tai kiinnostunut liikekumppani ei välttämättä ole tiedusteluupseeri lainkaan.
Hän voi olla värvätty välikäsi, joka käyttää luontevaa rooliaan suhteen rakentamiseen eikä itse pääse käsiksi muuhun tiedusteluun.
Näin Kiinan tiedustelun toimintatapaa Suomessa kuvaa Teemu Liikkanen, Supon vastatiedustelun päällikkö, joka kertoo asiasta Kauppalehdelle keskiviikkona julkaistussa haastattelussa.
Liikkanen sanoo, että Kiinan tiedustelua kiinnostavat Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko, strategiset kysymykset, korkea teknologia ja ryhmät, joita Kiina pitää itselleen uhkana.
– Kiinnostus meitä kohtaan Kiinan taholta on jatkuvaa ja pitkäaikaista, Liikkanen sanoo Kauppalehdelle.
Supo totesi jo maaliskuussa julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että Kiinan tiedustelu Suomea kohtaan jatkuu aktiivisena sekä henkilötiedustelun keinoin että kybervakoiluyrityksinä. Liikkasen mielestä kybervakoilu on vähintään yhtä vakava uhka kuin henkilötiedustelu, ja se kohdistuu tyypillisesti yrityksiin.
Liikkanen kertoo, että henkilötiedustelussa peiterooleina käytetään tutkijaa, toimittajaa ja liike-elämän edustajaa. Kiinnostaviin ihmisiin otetaan yhteyttä myös sosiaalisessa mediassa.
Liikkanen muistuttaa Kauppalehdelle, että Kiinan tiedustelulaki velvoittaa kiinalaiset kansalaiset ja organisaatiot avustamaan tiedusteluviranomaisia.
Supo kirjoittaa värväystä käsittelevällä sivullaan, että ensimmäinen kohtaaminen suunnitellaan yleensä näyttämään spontaanilta, esimerkiksi työseminaarissa. "Värvääminen on monivaiheinen prosessi, jossa tiedustelupalvelun edustaja rakentaa tietoisesti suhdetta kohteeseen", sivulla todetaan.
– Suhdetta kohteisiin rakennetaan hyvin pitkäjänteisesti. Tämä ei ole mitään nopeaa toimintaa, vaan kohdetta lähdetään etsimään jo varhain, Liikkanen sanoo.
Hän kertoo, että kohteita arvioidaan niiden tulevan potentiaalin perusteella eli sen mukaan, voiko henkilön ura myöhemmin tuoda hänelle pääsyn kiinnostavaan tietoon, eikä kohde välttämättä itse huomaa olevansa tällaisen arvion kohteena.
Liikkanen kertoo, että myös romanttiseen jännitteeseen perustuvaa lähestymistä käytetään yhä. Hän ei sulje pois, että sitä käytettäisiin Suomessa.
Startup-yritykset eivät Liikkasen mukaan usein ymmärrä, kuinka arvokasta niiden tieto on. Supo kirjoittaa startupeille suunnatulla sivullaan: "Kun innovaatiot vuotavat Venäjälle tai Kiinaan, yrityksen tulevaisuudelta katoaa pohja."
Aihe on noussut esiin Yhdysvalloissa, jossa The New York Times kertoi 29. lokakuuta nimettömiin lähteisiin vedoten viranomaisten päätyneen pitämään Megaspeed-yhtiön johtajaa Alice Huangia Kiinan tiedustelun lähteenä. Kukaan viranomainen ei ole sanonut tätä omalla nimellään, syytteitä ei ole nostettu, ja Kiinan suurlähetystö on kutsunut väitettä panetteluksi.
Viisi länsimaista turvallisuuspalvelua kertoi kesäkuussa yhteisessä tiedotteessaan, että valerekrytoijat ja -konsulttiyritykset pyytävät LinkedInissä, Indeedissä ja Upworkissa kohteiltaan maksullisia koeraportteja. Suomi ei ollut tiedotteen osapuoli.
– Kysytään sellaisia asioita, joita henkilön asiassa ei tulisi kysyä, tai lähestyminen ja yhteydenpito on normaalista poikkeavaa. Nämä ovat signaaleja, jotka on syytä huomioida, Liikkanen sanoo.
Tunnistusmerkit
- Sinulta kysytään asioita, joita työsi tai roolisi yhteydessä ei tavallisesti kysyttäisi.
- Yhteydenotto tai yhteydenpito poikkeaa siitä, mihin alallasi on totuttu.
- Saat imartelevan tai tuottoisan tarjouksen, kuten palkkion asiantuntijapuhelusta tai maksullisesta koeraportista.
- Suhde liukuu vähitellen kohti julkaisemattomia näkemyksiä, arvioita ja sisäpiirin tietoa.
Mitä tehdä
- Tarkista, että yritys tai henkilö on olemassa ja on se, joksi esittäytyy.
- Säilytä viestit ja yhteystiedot.
- Älä luovuta tietoa, joka ei ole julkista.
- Ilmoita epäilyttävästä lähestymisestä Supolle, tarvittaessa nimettömästi, osoitteessa https://turvaviesti.supo.fi/ota-yhteytta?lang=fi tai puhelimitse numeroon 0295 480 131.
Lähteet
- Kauppalehti (11.11.2026)
- Supo: Kansallisen turvallisuuden katsaus 2026 (10.03.2026)
- Supo: Vakoilu vie startupilta tulevaisuuden
- Supo: Värväys
- Implicator.ai (The New York Timesin raportista)
- The Record (03.06.2026)