Kansallinen riskiarvio: informaatiovaikuttaminen on todennäköinen riski
Riskiarvion mukaan tekoälyn kielimallit mahdollistavat vaikuttamiskampanjat myös suomen kaltaisilla pienillä kielillä, ja kyberuhat kulkevat muiden riskien läpi.
Tiivistelmä
Sisäministeriön 2.11. julkaisema Kansallinen riskiarvio 2026 sijoittaa informaatiovaikuttamisen nelportaisen todennäköisyysasteikkonsa ylimpään luokkaan. Uusista riskeistä tiedon käytettävyyden häiriintyminen kattaa tunnistautumispalvelujen katkot, ja maksuliikenteen häiriöt sisältyvät melko todennäköiseksi arvioituun rahoitusjärjestelmän häiriöön. Kansanedustaja Jarno Limnell vaatii kognitiiviselle turvallisuudelle nimettyä johtovastuuta.
Suomen oma riskiarvio sijoittaa ihmisten mieliin kohdistuvan vaikuttamisen ylimpään todennäköisyysluokkaansa.
Sisäministeriön julkaisemassa Kansallisessa riskiarviossa 2026 informaatiovaikuttaminen on arvioitu todennäköiseksi, kun asteikon muut portaat ovat epätodennäköinen, mahdollinen ja melko todennäköinen. Riskiarviossa todetaan, että "riski on arvioitu todennäköiseksi eli se on realisoitunut usein tai konkreettisia viitteitä toteutumisesta on runsaasti".
Informaatiovaikuttamisen lisäksi todennäköisten riskien luokkaan arvio nostaa vain yhden muun riskin, poliittisen ja taloudellisen painostuksen, ja kun asiakirja käsittelee informaatiovaikuttamista, se nimeää pääasialliseksi toimijaksi Venäjän. Arvion mukaan tekoälyn kielimallit mahdollistavat vaikuttamiskampanjat "myös suomen kaltaisilla pienillä kielillä".
Sisäministeriön tiedote kuvaa informaatiovaikuttamista todennäköisyydeltään korkeaksi. Itse asiakirja arvioi riskeistä vain todennäköisyyttä.
Riskiarvio on järjestyksessään neljäs, ja edelliset laadittiin vuosina 2015 ja 2018 sekä helmikuussa 2023. Uusia riskejä on kolme: tiedon käytettävyyden häiriintyminen, osaavan työvoiman saatavuus ja globaalit arvoketjut.
– Varautumisen merkitys on kasvanut yhteiskunnan kaikilla tasoilla, sanoo sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa tiedotteessa.
Kyberturvallisuus kulkee muiden riskien läpi
Kyberhyökkäyksiä ei ole arvioitu omana riskinään. Arvio käsittelee kyberturvallisuutta poikkileikkaavana riskinä, joka kulkee muiden riskien läpi.
"Kyberturvallisuus on noussut kriittiseksi osaksi kansallista turvallisuutta", asiakirjassa kirjoitetaan. Kyberturvallisuuskeskus lainasi arviota 6.11. julkaistussa viikkokatsauksessaan: "Koko yhteiskunta on riippuvainen digitaalisten järjestelmien toimintavarmuudesta."
Uusi tiedon käytettävyyden häiriintyminen on arvioitu mahdolliseksi. Esimerkkeinä arvio mainitsee tunnistautumispalvelujen katkot, julkisiin sähköisiin palveluihin kohdistuvat palvelunestohyökkäykset ja kiristyshaittaohjelmat.
Rahoitusjärjestelmän häiriö on arvioitu melko todennäköiseksi, ja sen skenaariossa maksuliikenne, korttimaksut ja käteishuolto häiriintyvät niin, että myös palkkojen ja eläkkeiden maksaminen voi vaikeutua.
– Tekoälyllä tehtävät kyberhyökkäykset tulevat yleistymään ja niiden nopeus ja volyymi kasvamaan, sanoi sisäministeriön neuvotteleva virkamies Ville Autero Ylelle.
Limnell vaatii nimettyä johtovastuuta
Kokoomuksen kansanedustaja ja kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell esittää Kauppalehden 9.11. julkaistussa haastattelussa, että Suomeen nimetään selkeä kansallinen johtovastuu kognitiivisesta turvallisuudesta eli ihmisten mieliin kohdistuvan vaikuttamisen torjunnasta. Kyse on yhden poliitikon ehdotuksesta, ei hallituksen suunnitelmasta.
– Suomea voidaan horjuttaa myös ilman, että yhtäkään fyysistä rakennetta rikotaan, Limnell sanoi STT:n välittämässä tiedotteessa.
Ruotsi perusti psykologisen puolustuksen viraston jo vuonna 2022, mutta Limnell korosti, ettei hän esitä Suomeen uutta virastoa vaan nimettyä johtovastuuta. Yhtenä vaihtoehtona hän mainitsi Kyberturvallisuuskeskuksen laajentamisen myös informaatioturvallisuuden keskukseksi.
Mitä tehdä
Riskiarvio on viranomaisten suunnitteluasiakirja, eikä se sisällä ohjeita kotitalouksille. Arjen digitaalisten palvelujen katkoon ja vaikuttamisyrityksiin voi silti valmistautua muutamalla keinolla.
- Pidä kotona jonkin verran käteistä ja lisäksi toinen maksutapa.
- Mieti etukäteen, miten hoidat pankkiasiat ja tunnistautumisen, jos verkkopalvelut eivät toimi.
- Tarkista hälyttävät väitteet viranomaisten omilta sivuilta ennen kuin jaat niitä eteenpäin.
- Suhtaudu epäillen viesteihin, jotka käyttävät kriisiä tekosyynä tunnusten kysymiseen.
- Ilmoita huijausviesteistä Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
Lähteet
- Sisäministeriö: Kansallinen riskiarvio 2026 (02.11.2026)
- Sisäministeriö: Kansallinen riskiarvio tukee yhteiskunnan varautumista (02.11.2026)
- Yle (02.11.2026)
- Kyberturvallisuuskeskus: viikkokatsaus 45/2026 (06.11.2026)
- STT Info: Kokoomuksen Limnell (06.11.2026)
- Kauppalehti (09.11.2026)