Tekoäly synnytti rikollisille oman palvelutalouden
Rikolliset ostavat ja myyvät toisilleen valmiita työkaluja, joten yksittäisen huijauksen tekeminen ei vaadi enää omaa osaamista.
Tiivistelmä
Keskusrikospoliisi ja tietoturvayhtiö Netnordic kuvasivat samana päivänä, miten tekoäly on muuttanut huijausrikollisuuden ammattimaiseksi palvelutaloudeksi. Valmiita työkaluja ja palvelupaketteja myydään rikollisten kesken kuin tukkukaupassa, ja vuoden 2025 toteutuneet huijaustappiot nousivat yli 72,5 miljoonaan euroon.
Huijari ei enää rakenna petosta käsityönä, vaan ostaa sen valmiina.
Suomen poliisi ja suomalainen tietoturvayhtiö päätyivät tiistaina 21.10.2026 julkaistuissa haastatteluissa samaan havaintoon toisistaan tietämättä. Tekoäly on muuttanut huijausbisneksen tukkukaupaksi, jossa osa rikollisista myy valmiita työkaluja muille tekijöille sen sijaan, että jokainen huijaus rakennettaisiin erikseen alusta loppuun.
Ero aiempaan on rakenteellinen, ei vain tekninen. Yksittäisestä huijauksesta on tullut tuote, jonka voi ostaa valmiina ja ajaa uudelleen lukemattomia kertoja, eikä tekijän tarvitse enää osata kieltä, tekniikkaa tai psykologista vakuuttamista itse.
Jussi Larvanto, Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston rikoskomisario, tiivistää ilmiön yhteen sanaan.
– Skaalautuvuus.
Larvanto kuvaa Kauppalehdelle, miten tekoäly on kasvattanut yksittäisen huijauksen tuottaman rikoshyödyn entistä suuremmaksi, kun samaa työkalua voidaan käyttää uudelleen tuhansia kertoja ilman, että sen rakentamiseen kuluu enää aikaa.
Käytännössä rikolliset testaavat tekoälyn avulla, mikä huijausviestin muotoilu toimii parhaiten, ja tuottavat sujuvaa tekstiä useilla kielillä samalla työkalulla. Samaan aikaan tekoälyllä rakennetaan keinotekoisia henkilöllisyyksiä ihmisille, joita ei ole olemassa.
Osa rikollisista on asemoitunut markkinoille kuin tukkukauppias. Kauppalehti kuvaa ilmiötä artikkelinsa otsikossa ilmaisulla "ikään kuin rikollisten Kesko", kun se kertoo toimijoista, jotka tarjoavat valmiita työkaluja ja palvelupaketteja muille rikollisille.
Rikollisuuden palvelutalous (crime-as-a-service)
Rikollinen ei enää rakenna huijausta alusta asti itse, vaan vuokraa tai ostaa valmiita osia: tekoälyllä tuotettuja vale-henkilöllisyyksiä, monikielisiä huijaustekstejä ja testattuja viestipohjia. Malli muistuttaa tavallista alihankintaa, ja se laskee kynnyksen osallistua huijauksiin myös vähemmän teknisille tekijöille.
Sama murros on näkynyt myös yritysjohdon pöydällä. Petri Kairinen, Netnordicin Suomen-johtaja, kuvaa muutosta suoraan.
– Tekoälyn avulla esimerkiksi kalasteluhuijauksissa käytettävistä puheluista, videoista ja teksteistä saadaan aiempaa aidomman näköisiä.
Netnordic kertoo havainneensa viime kesänä, mitä yhtiö itse kuvaa ensimmäiseksi automatisoiduksi kyberhyökkäykseksi suomalaista asiakastaan vastaan. Tapaukselle ei ole julkista eikä riippumatonta vahvistusta, ja kyse on yhtiön oma kuvaus medialle, ei vahvistettu tietoturvapoikkeama.
Kairisen mukaan hyökkäyksen luonne pakottaa yritysjohdon uuteen päätökseen. Kun hyökkääjänä on tekoäly, päivien kestänyt tiedustelu tiivistyy nopeaksi iskuksi, ja johdon on päätettävä etukäteen, mihin toimiin turvallisuuskumppani saa ryhtyä ennen kuin hyökkäys on edes alkanut.
Aiemmin tunkeutuja saattoi viikkoja kartoittaa kohdeyrityksen verkkoa ja henkilöstöä käsin, ennen kuin varsinainen iskuyritys tehtiin. Automatisoitu työkalu tekee saman kartoituksen murto-osassa ajasta, jolloin yrityksen puolustuksella jää vähemmän aikaa huomata poikkeama ennen kuin vahinko on tapahtunut.
Rahallisesti ilmiö näkyy jo tilastoissa. Finanssiala ry:n mukaan vuoden 2025 toteutuneet huijaustappiot nousivat yli 72,5 miljoonaan euroon, kun yritysten kokonaismäärä oli 148 miljoonaa euroa ja pankit torjuivat tai palauttivat 75,5 miljoonaa euroa.
Huijausyritysten määrä on kasvanut nopeammin kuin tappiot. Alkuvuonna 2026 niitä kirjattiin noin 20 000, kun vuotta aiemmin luku oli 13 600, kertoo Finanssiala ry.
Erityisen suuria vahingot syntyvät sijoitushuijauksista, toimitusjohtajahuijauksista ja laskutushuijauksista, joissa rikollinen on kaapannut yrityksen tilin, Kauppalehti kertoo.
Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus 42/2026 vahvisti saman ajanjakson aikana aktiivisen, tekoälyavusteisen kalastelukampanjan suomalaisia Microsoft 365 -käyttäjiä vastaan.
Tunnistusmerkit
- Viesti on kieliopillisesti täysin sujuvaa suomea. Se ei enää ole luottamuksen merkki.
- Pyyntö koskee tilinumeron vaihtoa, laskun maksua tai kiireellistä rahansiirtoa
- Sävy on kiireinen riippumatta siitä, miten aidolta viesti tai puhelu kuulostaa
- Lähettäjä esiintyy tuttuna tahona, mutta yhteydenottokanava on ennestään tuntematon
- Tarina ei kestä tarkistusta toista, itse aloitettua kanavaa käyttäen
Mitä tehdä
- Vahvista aina tilinumeron muutospyyntö soittamalla takaisin tunnetulla numerolla, älä luota viestiin itseensä
- Viranomaiset ja pankit eivät koskaan pyydä tunnuksia tai kehota asentamaan erillistä "turvasovellusta"
- Älä anna kielen sujuvuuden rauhoittaa, koska tekoäly on poistanut kielivirheet luotettavana tunnusmerkkinä
- Ilmoita kalastelusta ja huijausinfrastruktuurista osoitteeseen ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi
- Tee rikosilmoitus rahallisesta petoksesta poliisi.fi-palvelussa
- Soita tarvittaessa Rikosuhripäivystykseen numeroon 116 006
Lähteet
- Kauppalehti (Mikko Nyman) (21.10.2026)
- Kauppalehti (Veera Honkanen) (21.10.2026)
- Finanssiala ry (via Stara.fi) (04.02.2026)
- Finanssiala ry (via Dawn.fi) (27.09.2026)
- Kyberturvallisuuskeskus, viikkokatsaus 42/2026 (16.10.2026)