EU-tuomioistuin: pankin on korvattava huijausrahat heti, vaikka asiakas olisi huolimaton
Tuomio nojaa PSD2-direktiivin välittömään hyvityssääntöön, ja se kiristää pankkien todistustaakkaa, kun ne vetoavat asiakkaan huolimattomuuteen.
Tiivistelmä
EU-tuomioistuin linjasi, että pankin on palautettava luvattoman tilisiirron rahat seuraavaan pankkipäivään mennessä, vaikka asiakkaan epäiltäisi toimineen törkeän huolimattomasti. Ratkaisu syntyi puolalaisessa petostapauksessa, ja suomalaiset toimijat vasta arvioivat sen vaikutusta kotimaiseen käytäntöön.
Pankki ei voi vedota asiakkaan huolimattomuuteen viivyttääkseen huijausrahojen palautusta.
Euroopan unionin tuomioistuin antoi torstaina 15. lokakuuta ennakkoratkaisun asiassa C-70/25, Tukowiecka vastaan PKO BP S.A. Tapaus oli tullut tuomioistuimen käsittelyyn puolalaisen Koszalinin käräjäoikeuden pyynnöstä.
Taustalla on PKO BP -pankin asiakas, joka menetti noin 700 euroa, kun väärennetty markkinapaikan ostajan linkki ohjasi hänet huijattuun pankin kirjautumissivuun. Pankki kieltäytyi korvaamasta menetystä välittömästi ja vetosi asiakkaan omaan huolimattomuuteen.
Tuomioistuimen mukaan tämä ei riitä perusteeksi viivyttää korvausta.
Tuomion oikeudellinen perusta
Ratkaisu nojaa maksupalveludirektiivi PSD2:n 73 artiklan 1 kohtaan. Sen mukaan maksupalveluntarjoajan on palautettava luvattoman maksutapahtuman rahat välittömästi, viimeistään seuraavan pankkipäivän loppuun mennessä, vaikka pankki epäilisi asiakkaan toimineen törkeän huolimattomasti.
Pankki säilyttää oikeuden periä rahat takaisin jälkikäteen oikeusteitse, jos se pystyy osoittamaan törkeän huolimattomuuden tai petoksen. Välittömästä palautusvelvollisuudesta on vain yksi poikkeus: pankilla on perusteltu syy epäillä asiakkaan omaa petosta, ja se on ilmoittanut epäilyn kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle.
Linjaus vastaa julkisasiamies Rantosin maaliskuussa 2026 antamaa ratkaisuehdotusta.
PSD2:n välitön hyvitysvelvollisuus (D+1-sääntö)
Maksupalveludirektiivi PSD2 velvoittaa pankin palauttamaan luvattoman tilisiirron rahat viimeistään seuraavaan pankkipäivään mennessä, vaikka pankki epäilisi asiakkaan toimineen huolimattomasti. Pankki voi sen jälkeen vaatia rahat takaisin oikeusteitse, jos se pystyy osoittamaan törkeän huolimattomuuden. Poikkeus koskee vain tapauksia, joissa on perusteltu syy epäillä asiakkaan omaa petosta.
Suomalaiset reagoivat varovaisesti
Sasu Heino, FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan asiantuntija, suhtautuu ratkaisun suomalaisiin vaikutuksiin maltillisesti.
– EU-tuomioistuimen linjaus poikkeaa mahdollisesti suomalaisesta käytännöstä. Miten tämä vaikuttaa Suomeen, onkin hankalampi kysymys, Heino sanoi Kauppalehdelle.
Teija Kaarlela, Finanssiala ry:n edustaja, kertoo alan vasta perehtyvän ratkaisun sisältöön.
– Pankkialalla parhaillaan luetaan ja analysoidaan tätä. Tilanne on mielenkiintoinen, Kaarlela kertoi Kauppalehdelle.
Kumpikaan ei vahvista, että suomalaiset pankit muuttaisivat nykyistä käytäntöään. Suomalaista tuomiota tai FINEn ratkaisua, joka viittaisi asiaan C-70/25, ei ole toistaiseksi annettu, eivätkä Heino ja Kaarlela osaa sanoa, miten ratkaisu vaikuttaa maksupalvelulain 62-63 pykäliin.
Huijaustappiot ovat Suomessa kasvussa muutenkin. Finanssiala kertoi syyskuussa, että suomalaisia yritettiin huijata alkuvuonna 2026 noin 60 miljoonan euron edestä. Pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään tai palauttamaan tästä noin 31,7 miljoonaa euroa, eli 53 prosenttia yrityksistä, mutta loput noin 28,3 miljoonaa euroa jäi todellisiksi tappioiksi.
Mitä tehdä
Luvattomasta tilisiirrosta kannattaa ilmoittaa pankille kirjallisesti välittömästi ja tehdä rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa.
Suomalaisten pankkien käytäntö ei ole tähän päivään mennessä muuttunut, eikä kukaan voi vielä vaatia välitöntä korvausta suoraan tuomion nojalla kotimaisessa pankissa.
Jos pankki vetoaa asiakkaan omaan huolimattomuuteen viivyttääkseen tai evätäkseen korvauksen, asiakas voi nostaa esiin EU-tuomioistuimen asian C-70/25 painostuskeinona välittömän, väliaikaisen hyvityksen saamiseksi.
Jos asia ei ratkea pankin kanssa, seuraava askel on valitus FINEen, ja sen jälkeen kuluttajariitalautakunta tai tuomioistuin.
Lähteet
- Euroopan unionin tuomioistuin, lehdistötiedote CP 26/0147 (15.10.2026)
- EU Law Live (15.10.2026)
- Finanssiala ry (01.09.2026)
- Kauppalehti, Hanna Eskola (19.10.2026)