Digiturvabarometri: 81 prosenttia suomalaisista kohtasi huijausyrityksen, joka kymmenes menetti rahaa
Luottamus viranomaisiin vahvistui ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, vaikka huijausyritykset koskettavat yhä useampaa suomalaista.
Tiivistelmä
DVV:n Digiturvabarometri 2026 -tutkimuksen mukaan 81 prosenttia suomalaisista on kohdannut digihuijauksen viimeisen vuoden aikana, ja joka kymmenes on menettänyt rahaa. Silti digiluottamuksen indeksi nousi seitsemän pistettä, ja 87 prosenttia luottaa viranomaisiin henkilötietojensa käsittelijänä.
Neljä viidestä suomalaisesta on kohdannut digitaalisen huijausyrityksen viimeisen vuoden aikana.
Digi- ja väestötietovirasto DVV, joka vastaa muun muassa väestötietojärjestelmästä ja sähköisen tunnistamisen palveluista, julkaisi Digiturvabarometri 2026 -tutkimuksen tulokset STT:n tiedotteessa 16. syyskuuta. DVV kerää barometrin tiedot vuosittain seuratakseen, miten suomalaisten kokemus digitaalisesta turvallisuudesta muuttuu ajan myötä.
Selvityksen toteutti Vastakaiku Oy Bilendi Oy:n M3-paneelin kautta heinäkuussa 2026, ja siihen vastasi 1 250 suomalaista, joiden vastaukset painotettiin sukupuolen, iän ja alueen mukaan vastaamaan koko väestön rakennetta.
81 prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa digihuijauksen tai sen yrityksen viimeisen 12 kuukauden aikana.
Osuus kattaa kaikki tilanteet, joissa vastaaja on kohdannut huijausyrityksen, ei vain niitä, joissa yritys onnistui.
Kyberturvallisuuskeskus nosti barometrin esiin omassa viikkokatsauksessaan 38/2026, jossa keskus seuraa viikoittain suomalaisiin kohdistuvia verkkouhkia. Katsauksessa keskus vertaa lukua EU:n keskiarvoon: unionin tasolla vastaava osuus on 75 prosenttia.
Suomalaiset kohtaavat siten huijausyrityksiä unionin keskiarvoa yleisemmin. Barometri kuvaa nimenomaan Suomessa asuvien kokemuksia, kun taas EU-luku on Kyberturvallisuuskeskuksen oma vertailukohta.
Joka kymmenes vastaaja kertoi menettäneensä rahaa huijauksessa, mikä vastaa noin 450 000 suomalaista. DVV arvioi vuosittaisten kokonaistappioiden nousevan noin 128 miljoonaan euroon.
Rahansa menettäneistä lähes kolmannes, noin 135 000 ihmistä, kertoi huijauksen aiheuttaneen heille merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Tiedote ei tarkenna, minkälaisista vaikeuksista on kyse.
Osalle huijaus on siis paljon suurempi asia kuin yksittäinen menetetty maksu.
DVV:n tiedote ei erittele tuloksia ikäryhmän, huijaustyypin eikä yhteydenottokanavan mukaan. Barometri antaa kokonaiskuvan tilanteesta, ei sitä, ketä huijaukset koettelevat useimmin.
Huijausyritysten yleisyys ei näy heikentyneenä luottamuksena viranomaisiin.
Digiluottamuksen indeksi, joka kuvaa sitä, kuinka turvalliseksi suomalaiset kokevat arkisen digitaalisen asioinnin ja kuinka paljon he luottavat tietojensa käsittelyyn, nousi seitsemän pistettä edellisvuodesta. DVV kertoo, että kyseessä on ensimmäinen nousu neljään vuoteen.
86 prosenttia vastaajista pitää päivittäistä digitaalista asioimista turvallisena. 87 prosenttia luottaa viranomaisiin ja rahoituslaitoksiin henkilötietojensa käsittelijänä.
Tekoälypalveluiden tietoturvaan luottaa enää 23 prosenttia vastaajista. Osuus jää yli 60 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin viranomaisiin ja rahoituslaitoksiin luottavien osuus.
Lähteet
- Digi- ja väestötietovirasto (DVV) / STT tiedote (16.09.2026)
- Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus 38/2026 (18.09.2026)