Neljä epäiltyä kiersi lähes kaksi vuotta pienyrityksissä keräämässä rahaa – juttu siirtyi syyteharkintaan
Rahaa pyydettiin kasvokkain, liike kerrallaan, ja kohteeksi valikoituivat ulkomaalaistaustaisten yrittäjien pienyritykset. Kerätyn rahan määrää keskusrikospoliisi ei ole toistaiseksi kertonut.
Tiivistelmä
Keskusrikospoliisi siirsi keskiviikkona syyteharkintaan jutun, jossa neljää henkilöä epäillään terroristiryhmän rahoittamisesta. Epäiltyjen kerrotaan kiertäneen marraskuusta 2024 lähtien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden yrityksiä eri puolilla Suomea ja keränneen niistä varoja PKK:lle. Kaikki neljä kiistävät epäilyt.
Käynti, jota kukaan ei pyytänyt, toistui liikkeissä eri puolilla Suomea. Rahaa kysyttiin kasvokkain, ja kysyjät tulivat sisään ovesta kuten kuka tahansa asiakas.
Keskusrikospoliisi kertoi keskiviikkona, että neljää henkilöä epäillään terroristiryhmän rahoittamisesta. Esitutkinta on valmistunut ja juttu siirretty valtakunnansyyttäjän toimistoon.
Epäiltyjen kerrotaan kiertäneen marraskuusta 2024 lähtien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden yrityksiä ja keränneen niistä varoja. Rahat olisivat menneet PKK:lle, joka on EU:n terroristijärjestöjen listalla. Tutkinta käynnistyi talvella 2025.
Kahden epäillyn osalta poliisi katsoo, että heillä on ollut määräävä asema toiminnan järjestämisessä.
– Esitutkinnassa on selvitetty muun muassa järjestön toiminnan laajuutta Suomessa. Tutkinnassa on lisäksi tehty kansainvälistä yhteistyötä eri maiden viranomaisten kanssa, kertoo Mikko Laaksonen, keskusrikospoliisin rikostarkastaja ja jutun tutkinnanjohtaja.
Poliisi ei kerro, minkä maiden viranomaiset tutkintaan osallistuivat.
Kaikki neljä kiistävät epäilyt. Syyteharkinta on prosessin vaihe eikä tuomio, ja syyttäjä ratkaisee vasta myöhemmin, nostetaanko asiassa syytteitä.
Summaa ei ole kerrottu
Tiedote jättää auki juuri ne luvut, jotka yrittäjää kiinnostaisivat eniten. Kerätyn rahan määrää ei kerrota, eikä sitä, kuinka monessa yrityksessä käytiin. Nimiä ei julkaista ainakaan vielä.
Aikajänne on silti se, mikä tässä jutussa erottuu. Käyntejä ehdittiin tehdä lähes kahden vuoden ajan ennen kuin tutkinta saatiin päätökseen.
Kohderyhmän valinta ei vaikuta sattumalta. Kun kerääjä ja yrittäjä jakavat taustan, kielen tai saman yhteisön, kieltäytyminen on hyvin toisenlainen tilanne kuin tuntemattoman kanssa ovensuussa.
Käteinen ja kasvokkain esitetty pyyntö jättävät vähän jälkiä. Tilisiirrosta jää tosite ja kalasteluviestistä viestiketju, mutta tiskin yli ojennetusta setelistä ei jää kummallekaan osapuolelle mitään.
Yksi käynti jää siksi helposti kirjaamatta. Vasta useampi yrittäjä samalla alueella huomaa, ettei kyseessä ollut yksittäinen ohikulkija.
Rahankeräyslupa
Yleisölle suunnattu rahankeräys vaatii Suomessa Poliisihallituksen luvan tai pienkeräysilmoituksen. Luvanhaltija ja lupanumero ovat julkista tietoa, ja kerääjän on kerrottava ne pyydettäessä. Jos numeroa ei anneta tai sitä ei löydy poliisin rahankeräysrekisteristä, keräykselle ei ole lupaa.
Mitä tehdä
Jos liikkeeseen tullaan pyytämään käteistä jonkin asian hyväksi, kannattaa toimia näin:
- Kirjaa käynti ylös. Päivämäärä, kellonaika, henkilöiden määrä ja se, mitä pyydettiin. Toistuvat käynnit ovat oleellista tietoa.
- Älä maksa käteisellä paikan päällä. Luvallisella rahankeräyksellä on lupanumero ja tili, ja molemmat voi tarkistaa rauhassa jälkikäteen.
- Kerro asiasta lähialueen muille yrittäjille. Sama kierros osuu harvoin vain yhteen liikkeeseen.
- Tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös silloin, kun on itse jo maksanut.
Painostustilanteessa yrittäjä on ilmoittaja, ei epäilty. Maksaminen ei tee kenestäkään rikoskumppania, ja poliisi tarvitsee juuri niitä havaintoja, jotka jäävät liikkeen tiskin taakse.
Syyteharkinnassa syyttäjä käy esitutkinta-aineiston läpi ja päättää, riittääkö näyttö syytteisiin. Ratkaisua saadaan odottaa todennäköisesti kuukausia.
Yrittäjän kannalta oleellinen kysymys ratkeaa kuitenkin aiemmin, seuraavan kerran kun ovi käy.