Interpol pidätti 5 811 petosepäiltyä 97 maassa – Suomi ei ollut listalla, mutta suomalaisilta yritettiin viedä 148 miljoonaa euroa

Yksi kryptolompakko, 122,5 miljoonaa dollaria, kymmenen kuukautta. Sen verran rahaa kulki yhden 20-vuotiaan epäillyn lompakon läpi, ennen kuin thaimaalaisviranomaiset saivat hänet kiinni. Luku ei kerro yksittäistapauksesta vaan kokonaisesta teollisuudesta.

INTERPOL sai päätökseen Operation First Light 2026 -petostentorjuntaoperaation, joka pyöri Lyonin päämajasta käsin 15. tammikuuta ja 30. huhtikuuta välisenä aikana. Mukana oli 97 maata ja aluetta, pidätyksiä kertyi 5 811 ja takavarikoitua rikoshyötyä 293 miljoonaa dollaria.

Suomea ei mainita INTERPOLin tiedotteessa osallistujamaana. Yksikään suomalaisviranomainen ei ole tätä artikkelia kirjoitettaessa kommentoinut operaatiota.

Poissaolo listalta ei silti siirrä suomalaisia rikollisten laskelmien ulkopuolelle.

Finanssiala kertoo, että rikolliset yrittivät huijata suomalaisilta 148 miljoonaa euroa vuonna 2025. Pankit estivät tai palauttivat summasta 75,5 miljoonaa, mutta pelkät turvatilihuijaukset veivät 38,4 miljoonaa euroa.

Turvatilihuijaus on juuri se kaava, jossa soittaja esiintyy pankin tai poliisin edustajana ja vakuuttaa, että tili on vaarassa. Uhria käsketään siirtämään rahat niin sanotulle turvatilille, joka on todellisuudessa rikollisen hallussa. Sama käsikirjoitus toistuu INTERPOLin listaamissa tekeytymishuijauksissa ympäri maailman.

Poliisin tilastot kertovat samasta ilmiöstä. Vuonna 2024 poliisille tehtiin noin 32 449 rikosilmoitusta tietoverkkoavusteisista petosrikoksista, ja rikoshyötyä kertyi vähintään 84,2 miljoonaa euroa.

Osa tapauksista näkyy pankkien tilastoissa estettyinä maksuina. Osa taas jäi kokonaan uhrin tappioksi.

Kansainvälinen isku ei siis päättänyt mitään, jonka suomalainen uhri huomaisi arjessaan.

Mitä operaatiossa tehtiin

Mitä isku kattoi? Se kohdistui tuttuun huijausvalikoimaan: toimitusjohtajahuijauksiin, seksikiristykseen, romanssihuijauksiin, tekeytymishuijauksiin ja sijoituspetoksiin sekä niihin kytkeytyvään rahanpesuun.

Tapauksia analysoitiin 152 808, joista 23 715 selvitettiin. Epäiltyjä tunnistettiin 15 606 ja uhreja yli 142 000.

Rahaliikenteen katkaisuun käytettiin INTERPOLin I-GRIP-mekanismia, jolla petosrahojen siirtoja pysäytetään yli rajojen. Mekanismi lähettää vastaanottajapankille varoituksen lähes reaaliajassa, jolloin varat voidaan jäädyttää ennen nostoa. Tilejä jäädytettiin kaikkiaan 31 014.

– Manipulointiin perustuvat huijaukset ovat edelleen vakava uhka yhteiskunnallemme. Rikollisverkostot käyttävät hyväkseen ihmisen psykologiaa, eikä yksikään valtio pysy turvassa, elleivät kaikki maat ole valmiita ja sitoutuneita torjumaan niitä yhdessä, sanoo Tomonobu Kaya, INTERPOLin talousrikollisuuden ja korruption vastaisen keskuksen johtaja.

Entä ne rahat, jotka jo lähtivät? Tässä hyvät uutiset ohenevat. INTERPOL raportoi takavarikoiduista varoista ja jäädytetyistä tileistä, ei uhreille palautetuista rahoista.

Ulkomailla takavarikoitu raha odottaa oikeuskäsittelyä, ja sen saaminen takaisin voi kestää vuosia tai jäädä kokonaan toteutumatta. Rahat ovat usein toisessa maassa toisen oikeusjärjestelmän takana, ja kotiuttaminen edellyttää hidasta kansainvälistä oikeusapua.

Juuri siksi nopeus ratkaisee kotimaassa. Kun raha ehtii ulkomaiselle tilille ja sieltä kryptoksi, jäljitysketju katkeaa. Suomalaispankit ehtivät pelastaa 75,5 miljoonaa euroa juuri siksi, että osa uhreista ja pankeista reagoi tuntien sisällä.

Thaimaan tapaus näyttää, miksi kryptolompakot ovat rikollisille houkuttelevia. Yhden lompakon läpi liikkui kymmenessä kuukaudessa enemmän rahaa kuin suomalaispankit ehtivät pelastaa kokonaisen vuoden aikana. Rajattomuus ja siirtojen vauhti tekevät kryptosta huijausrahan luontevan pakoreitin.

Mitä tehdä, jos rahaa on liikkunut

Ota heti yhteys omaan pankkiin. Pyydä maksun peruutusta ja tilin sulkua, ja kirjaa ylös kellonaika. Minuutit ja tunnit ratkaisevat sen, ehtiikö maksun pysäyttää.

Tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa. Jos haluat antaa vihjeen nimettömänä, käytä poliisi.fi:n nettivihjettä. Kokoa valmiiksi tilinumerot, viestit ja aikaleimat, sillä ne nopeuttavat sekä pankin että poliisin työtä.

Kriisiapua ja neuvoja saa Rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006. Petoksen uhriksi joutuminen ei ole tyhmyyttä vaan lopputulos ammattimaisesta manipuloinnista.

Jää nähtäväksi, näkyykö First Light 2026 ensi vuoden suomalaistilastoissa. Tällä hetkellä luvut kertovat oikeastaan toisenlaista tarinaa kuin voittoisa lehdistötiedote.