Deepfake-huijaukset: näin tunnistat tekoälyväärennöksen

Tekoäly osaa kopioida tutun ihmisen äänen ja kasvot. Deepfake-huijaus tarkoittaa sitä, että väärennöstä käytetään rahojesi viemiseen.

Tässä oppaassa käydään läpi, missä huijauksissa väärennöksiä käytetään, miksi omaan silmään ei voi enää luottaa ja millä keinoilla suojaudut.

Mikä deepfake-huijaus on?

Deepfake eli syväväärennös on tekoälyllä tehty video, ääni tai kuva, jossa oikea ihminen saadaan sanomaan mitä tahansa.

Äänen kopioimiseen riittää muutama puhenäyte.

Kasvot liikkuvat puheen mukana niin hyvin, että laatu riittää huijaamaan kiireisessä videopuhelussa.

Kyberturvallisuuskeskus on havainnut Suomessa tapauksia, joissa äänikloonauksia ja tekaistuja videopuheluita on käytetty harhauttamiseen.

– Deepfake-huijaukset ovat muuttuneet yhä uskottavammiksi ja yleisemmiksi, keskus varoittaa.

Missä huijauksissa väärennöksiä käytetään?

Neljä kuviota toistuu:

• Valepomo: "johtaja" soittaa tai lähettää ääniviestin ja vaatii kiireellistä rahasiirtoa.
• Valemainos: somessa pyörii video, jossa tunnettu suomalainen suosittelee sijoitusalustaa.
• Hätäpuhelu: "lapsesi" tai muu läheinen soittaa ja tarvitsee rahaa heti.
• Videopuhelu: väärennetyt kasvot vahvistavat huijauksen aidon näköiseksi.

Pahin dokumentoitu tapaus on vuodelta 2024.

Hongkongissa suunnitteluyhtiö Arupin työntekijä osallistui videopuheluun, jossa "talousjohtaja" ja muut "johtajat" olivat kaikki tekoälyn luomia. Hän teki 15 tilisiirtoa, yhteensä 25,6 miljoonaa dollaria. Rahoja ei saatu takaisin.

Suomessa valemainoksissa on väärennetty tunnettuja sijoittajia, pankkijohtajia ja poliitikkoja.

Ilmiö näkyy myös tilastoissa.

FBI kirjasi tekoälyhuijaukset vuonna 2025 ensi kertaa omaksi luokakseen: tappiot 893 miljoonaa dollaria ja 22 364 ilmoitusta.

Tietoturvayhtiö Malwarebytesin kyselyssä kesäkuussa 2026 joka kuudes vastaaja oli saanut äänikloonatun puhelun, joka kuulosti tutulta ihmiseltä.

Voiko väärennöksen tunnistaa silmästä?

Yhä harvemmin.

Samassa kyselyssä 88 prosenttia sanoi, että aidon ja tekoälyllä tehdyn erottaminen on vaikeutunut. Ja 84 prosenttia oli sitä mieltä, ettei vakuuttavakaan videotodiste enää tunnu todisteelta.

Merkkejä toki on: suun liikkeet eivät osu puheeseen, valo käyttäytyy oudosti, ääni tauottaa väärin.

Niihin ei silti kannata laskea.

Väärennökset paranevat koko ajan, ja pienellä ruudulla tai pätkivässä puhelussa virheet jäävät huomaamatta.

Siksi suojaa ei rakenneta tunnistamisen varaan.

Suoja rakennetaan varmistamisen varaan.

Näin suojaudut

• Katkaise puhelu ja soita takaisin numeroon, jonka tiedät oikeaksi.
• Sopikaa perheen kesken tunnussana, jota huijari ei voi tietää.
• Pysähdy aina, kun samassa viestissä yhdistyvät kiire, salailu ja rahapyyntö.
• Älä tee rahansiirtoa pelkän puhelun tai videopuhelun perusteella.
• Muista, että julkkiksen varmaa tuottoa lupaava sijoitusmainos on väärennös.

Tunnussana on halpa ja tehokas keino, mutta harva on ottanut sen käyttöön.

Malwarebytesin kyselyssä 81 prosenttia pelkäsi, että läheisen ääni tai kasvot varastetaan väärennökseen. Silti vain 18 prosenttia oli sopinut perheen kesken tunnussanasta.

Yrityksissä sama suoja on prosessi: rahasiirto varmistetaan aina toista kanavaa pitkin, vaikka pyytäjä näyttäisi ja kuulostaisi pomolta. Traficom muistutti kesäkuussa 2026, että riski kasvaa lomakaudella, kun sijaiset eivät tunne varmennusrutiineja.

Muistilista

• Ääni ja kuva eivät ole enää todisteita.
• Varmista rahapyyntö aina toista kanavaa pitkin.
• Sovi tunnussana perheen kesken ja soita takaisin tuttuun numeroon.
• Kiire, salailu ja raha samassa viestissä on huijauksen tuntomerkki.

Jos vahinko jo tapahtui

Toimi heti.

Soita pankkiisi, sulje tunnukset ja pyri pysäyttämään maksu.

Tee sitten rikosilmoitus poliisille.

Tarkemmat askeleet löydät oppaastamme Mitä tehdä, jos olet joutunut huijauksen uhriksi?