Poliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu: tekoäly on vakiinnuttanut paikkansa rikollisten työkalupakissa
Poliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu toteavat tekoälyn vakiinnuttaneen paikkansa rikollisten keinovalikoimassa, ja suomalaiset tapaukset tukevat havaintoa.
Tiivistelmä
Poliisiammattikorkeakoulun VIKLO-hanke ja Keskusrikospoliisi julkaisivat 5. lokakuuta blogikirjoituksen, jonka mukaan tekoäly on vakiinnuttanut paikkansa kyberrikollisten työkalupakissa. Erikseen vahvistetut suomalaiset tapaukset tukevat samaa kehitystä: heinäkuussa paljastui deepfake-videopuhelupetos, jossa rikolliset tekeytyivät poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäkeen, ja huijauksista aiheutuneet tappiot Suomessa nousivat vuonna 2025 noin 148 miljoonaan euroon.
– Tekoäly on vakiinnuttanut paikkansa kyberrikollisten työkalupakissa ja mahdollistaa rikosten toteuttamisen kasvavalla volyymilla entistä vakuuttavammin ja personoidummin, todetaan Poliisiammattikorkeakoulun VIKLO-hankkeen ja Keskusrikospoliisin yhteisessä blogikirjoituksessa.
Blogin takana on Poliisiammattikorkeakoulun EU-rahoitteinen VIKLO-hanke yhdessä Keskusrikospoliisin kanssa, ja se julkaistiin poliisi.fi-sivustolla 5. lokakuuta klo 13.23. Ajoitus ei ole sattuma, koska lokakuu on Euroopan kyberturvallisuuskuukausi, jolloin viranomaiset nostavat esiin tietoturva-aiheita tavallista enemmän.
Blogikirjoitus itsessään on lyhyt, eikä sen koko sisältöä saanut auki sivun tekninen toteutus. Tuoreet, erikseen vahvistetut suomalaiset tapaukset näyttävät kuitenkin, millaisesta kehityksestä puhutaan.
Poliisi varoitti heinäkuussa deepfake-tekniikalla tehdyistä videopuheluhuijauksista Google Meetissä.
Rikolliset tekeytyivät puheluissa nimettyihin virkamiehiin, muun muassa Ilkka Koskimäkeen, poliisiylijohtajaan, ja kohdistivat huijaukset Suomessa asuviin ulkomaalaisiin. Uhreilta pyydettiin videopuhelun aikana pankki- ja tunnistautumistietoja sillä verukkeella, että henkilöllisyys täytyy vahvistaa viranomaiselle.
– Poliisi ei soita kansalaisille videopuheluilla, poliisi linjasi heinäkuussa Ylelle.
Myös huijausten taloudelliset vahingot ovat kasvaneet. Salkunrakentaja kertoi helmikuussa, että huijauksista aiheutuneet tappiot Suomessa nousivat vuonna 2025 noin 148 miljoonaan euroon, kun edellisvuonna summa oli 107,2 miljoonaa euroa.
Niko Saxholm, Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja, kertoi lehdelle, että tekoäly mahdollistaa rikollisille vakuuttavien väärennettyjen profiilien ja korkealaatuisten suomenkielisten huijausviestien massatuotannon, jotka eivät enää paljastu kielioppivirheistä. Kalasteluhuijausten uhreja oli vuonna 2025 noin 17 000.
Deepfake-videopuhelu
Deepfake-videopuhelussa tekoäly muokkaa kasvoja ja äänen reaaliajassa niin, että soittaja näyttää ja kuulostaa joltain toiselta. Tekniikka ei vielä kestä pitkää, tarkkaa katsetta tai odottamattomia kysymyksiä täysin uskottavasti. Varmin tunnistusmerkki on tilanne itse: poliisi ei soita kansalaisille videopuheluilla.
Mitä tehdä
- Tarkista "virkamiehen" henkilöllisyys aina itsenäisesti, erillisen kanavan kautta, esimerkiksi soittamalla viraston virallisella numerolla.
- Muista, että poliisi tai pankki ei koskaan pyydä tunnuksia tai vahvistuskoodeja videopuhelun aikana.
- Ilmoita epäilty tekoälyavusteinen huijausyhteydenotto poliisille osoitteessa poliisi.fi tai pankin petoslinjalle.
- Jos olet jo joutunut huijauksen uhriksi, ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen numerossa 116 006.
Lähteet
- Poliisi / Poliisiammattikorkeakoulu (VIKLO-hanke) ja Keskusrikospoliisi (05.10.2026)
- Yle (22.07.2026)
- Salkunrakentaja (01.02.2026)