Pimeän verkon palkkiolista nimeää 18 ihmistä – mukana Italian ulkoministeri sekä Europolin ja Eurojustin virkamiehiä
Listalla on myös tutkijoita, jotka osallistuivat Suomenkin mukana olleeseen operaatioon venäjämielistä hakkeriryhmää vastaan.
Tiivistelmä
Tor-verkossa toimiva sivu tarjoaa palkkioita tiedoista eurooppalaisista poliitikoista, poliiseista, syyttäjistä ja toimittajista. Italialaismedia yhdistää listan venäjämieliseen NoName057(16)-ryhmään, mutta viranomaiset eivät ole vahvistaneet tekijää. Suomalaisia listalta ei ole löytynyt, ja Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa keinot rajoittaa omien tietojen leviämistä.
Vain Tor-verkon kautta avautuva Tribunal-sivu on Sky TG24:n välittämän italialaisen uutistoimisto ANSA:n tiedon mukaan tarjonnut 26. lokakuuta lähtien palkkioita tiedoista, jotka koskevat 18:aa eurooppalaista.
Tunnetuin nimi on Italian ulko- ja varapääministeri Antonio Tajani. Sky TG24 kertoo, että listalla ovat myös Rooman pääsyyttäjä Francesco Lo Voi ja Saksan liittovaltion rikospoliisin BKA:n päällikkö Holger Münch.
Mukana on lisäksi virkamiehiä Europolin kyberrikoskeskuksesta ja Eurojustista sekä saksalaisia toimittajia.
Uutisen nostivat esiin italialaislehdet Il Fatto Quotidiano ja Il Sole 24 Ore, joka kokosi listan sisällön 7. marraskuuta.
Tajani kirjoitti samana päivänä X-palvelussa, että hänen ja hänen perheensä henkilötiedot ovat levinneet pimeään verkkoon.
– Ukrainaa koskeva kantamme on syy siihen, että olen tähtäimessä. En anna pelotella itseäni millään tavalla, Tajani kirjoitti.
Kauppalehti huomauttaa, ettei Tajanin tietojen vuoto itsessään ole uusi.
Tekijästä ei virallista vahvistusta
Italialaismedian mukaan listan takana on venäjämielinen NoName057(16).
Italian kyberturvallisuusvirasto ACN ja kyberrikospoliisi Polizia Postale eivät ole julkaisseet omaa arviotaan tekijästä. Rooman syyttäjät tutkivat asiaa.
Tajani itse totesi seuraavana päivänä, että varovaisuus on tarpeen, kunnes muodollinen näyttö on olemassa. Samana päivänä hän puhui asiasta myös ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa.
– Näiden iskujen osalta katseemme on idässä, Tajani sanoi.
Jos italialaismedian tiedot pitävät paikkansa, palvelunestohyökkäyksistä ja Telegramissa vapaaehtoisia värväävästä toiminnastaan tunnettu ryhmä on siirtynyt verkkosivujen kaatamisesta yksittäisiin ihmisiin, eikä Huijausvahti löytänyt aiempaa tapausta, jossa se olisi julkaissut nimettyjen ihmisten tietoja painostustarkoituksessa.
Italialaismedian mukaan listalla on myös rikostutkijoita ja virkamiehiä, jotka osallistuivat heinäkuussa 2025 Operation Eastwood -nimiseen iskuun ryhmää vastaan. Osa mediasta tulkitsee listan kostoksi.
Suomi oli operaatiossa mukana keskusrikospoliisin kyberrikostorjunnan ja Etelä-Suomen syyttäjäalueen kautta. Eurojust raportoi tuolloin seitsemästä pidätysmääräyksestä ja yli sadan palvelimen toiminnan häiritsemisestä, mutta ryhmä jatkoi iskujaan.
Suomi on ollut ryhmän kohde
Ryhmä väitti kaataneensa eduskunnan verkkosivut 4.4.2023, päivänä jona Suomi liittyi Natoon, ja keskusrikospoliisi tutki tapausta.
Aalto-yliopiston tutkimus kertoo, että NoName057(16) on tehnyt tammikuusta 2025 lähtien Suomeen 23 palvelunestokierrosta. Ne osuivat 129 organisaatioon.
Puolustusministeriön verkkosivut kaatuivat syyskuussa 2025. Ministeriö sanoi, ettei se tiedä, kuka hyökkäyksen takana oli, eikä iskua ole virallisesti yhdistetty ryhmään.
Julkisuudessa kerrotuista listan nimistä Huijausvahti ei löytänyt suomalaisia, eikä se löytänyt Kyberturvallisuuskeskuksen tai suojelupoliisin kommenttia suomalaisvirkamiesten tietojen levittämisestä.
Kylmälaitteiden ohjausjärjestelmiin kohdistuneet iskut ovat erillinen tapaus, sillä Ranska on nimennyt lokakuun iskut iranilaisen vallankumouskaartin yksikön työksi, ja NoName057(16):n väitteet marraskuun iskuista ovat vahvistamatta.
Verkkouutisten julkaiseman Uutissuomalaisen jutun mukaan Kyberturvallisuuskeskus totesi Suomen kylmälaitetapauksista 4. marraskuuta lyhyesti.
– Tekijästä meillä ei ole tietoa.
Mitä tehdä
Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa keinot rajoittaa osoite- ja yhteystietojen leviämistä.
Maksuttomat luovutuskiellot asetetaan suomi.fi-palvelussa kohdasta Omat tiedot ja sen alta Henkilötiedot. Ne rajoittavat tietojen luovuttamista väestötietojärjestelmästä suoramarkkinointiin, yhteystietojen jakamista ja yritysten asiakasrekisterien päivittämistä, mutta jo vuotaneita tietoja ne eivät poista.
Turvakielto edellyttää osoitettavaa uhkaa omalle tai perheen terveydelle tai turvallisuudelle, eikä pelkkä tietovuoto riitä perusteeksi. Sitä haetaan Digi- ja väestötietovirastolta, ja se on maksuton ja voimassa enintään viisi vuotta.
Jos tietojasi julkaistaan uhkailutarkoituksessa, tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa.
Tietosuojaan liittyvät valitukset tehdään tietosuojavaltuutetulle osoitteessa tietosuoja.fi.
Lähteet
- Sky TG24 (07.11.2026)
- Sky TG24 (08.11.2026)
- Kauppalehti (14.11.2026)
- Eurojust (16.07.2025)
- Ranskan ulkoministeriö (10.11.2026)
- Aalto-yliopisto
- Digi- ja väestötietovirasto: tietojen luovuttamisen kieltäminen
- Digi- ja väestötietovirasto: turvakielto
- Verkkouutiset / Uutissuomalainen (04.11.2026)