284 aktiivista uhkaa
Huijausvahti

Taustalla kuuluva lentokone voi paljastaa videon kuvauspaikan – tubettajan kokeessa sijainti tarkentui noin sataan metriin

Taustalla kuuluva lentokone voi paljastaa videon kuvauspaikan – tubettajan kokeessa sijainti tarkentui noin sataan metriin

Ohittavan koneen äänen sävynmuutosta verrattiin julkiseen lentoseurantadataan, ja menetelmä paikansi valvontakameran tallenteen Yhdysvalloissa.

Tiivistelmä

Kyberturvallisuusalalla työskentelevä tubettaja Colsto paikansi valvontakameran tallenteen noin sadan metrin alueelle vertaamalla ohilentävien potkurikoneiden äänen sävynmuutoksia julkiseen ADS-B-lentodataan. Menetelmä on työläs, eikä työkalua ole julkaistu, mutta koe näyttää, että video voi vuotaa sijaintia myös äänen kautta. Sijaintinsa salassa pitävien kannattaa harkita, mitä ääniraidalla kuuluu ja milloin tallenteen jakaa.

Kun potkurikone lentää mikrofonin ohi, sen ääni on lähestyessä hieman korkeampi ja loitotessa matalampi.

Kyberturvallisuusalalla työskentelevä tubettaja Colsto osoitti noin 2. marraskuuta julkaistussa videossaan, että tuo heikko sävynmuutos voi riittää kuvauspaikan paikantamiseen, kun sitä verrataan julkisesti saatavilla olevaan lentoseurantadataan. Kauppalehti uutisoi kokeesta 15. marraskuuta.

Kaksi ohilentoa riitti

Gizmodo kertoo, että koeaineistona oli valvontakameran tallenne, joka oli kuvattu 8. syyskuuta jossain Manner-Yhdysvalloissa.

Tallenteella kuuluu kaksi potkurikoneen ohilentoa noin 15 minuutin välein. Colsto vertasi äänikäyriä itse kirjoittamallaan ohjelmalla vuorokauden ADS-B-lentodataan, jota Yhdysvalloista oli kertynyt noin 50 gigatavua.

Ehdokaspaikkojen määrä putosi noin 70 000:sta noin 15 000:een, ja lopulta jäljelle jäi noin sadan metrin levyinen alue, jonka Colsto varmisti Street View -kuvista. Menetelmä paikantaa tallentaneen laitteen eikä ihmistä, ja se edellyttää, että tallenteella kuuluu lentokoneita ja alueelta on lentoseurantadataa.

Hän ei ole julkaissut koodiaan eikä työkalujaan. Colsto esittelee menetelmää avoimista lähteistä tehtävän tiedustelun eli OSINTin opetusesimerkkinä, ei arkisena uhkana.

Doppler-ilmiö ja lentotiedot

Ohittavan lentokoneen ääni kuulostaa ensin korkeammalta ja sitten matalammalta. Muutoksen muoto riippuu siitä, kuinka läheltä ja mihin suuntaan kone kulki suhteessa mikrofoniin. Koneiden reitit ja ajat ovat julkisesti nähtävissä ADS-B-lentoseurantadatasta, joten äänikäyriä voi verrata tiedettyihin lentoihin.

Ajatus ei ole uusi

Kauppalehti muistuttaa, ettei teoria ole uusi. Martínin työryhmä paikansi jo vuonna 2014 IEEE:n julkaisemassa tutkimuksessa lentokoneita Doppler-ilmiön ja usean mikrofonin avulla.

Lehti arvioi, että menetelmän soveltaminen oikeissa oloissa ja aikapaineessa on työlästä, joten todennäköisyys tulla paikannetuksi ääniraidan perusteella on luultavasti pieni. Kauppalehti huomauttaa kuitenkin, että tekoäly voi tulevaisuudessa nopeuttaa tällaista analyysia.

Colsto testasi myös vastakeinoja. Gizmodon kuvauksen mukaan ylipäästösuodatus, äänen päälle puhuminen, taustakohinan lisääminen ja puhelun kaltainen äänenpakkaus eivät estäneet paikannusta.

Colston kokeissa tallenteen pätkiminen ja voimakas kohinanpoisto puolestaan vaikeuttivat paikannusta, Gizmodo kertoo. Pätkiminen katkaisi ohilentojen välisen ajoituksen, ja paikannus hankaloitui myös silloin, kun kuvauspäivää tai aluetta ei kerrottu.

Ääni on yksi vuotokanava muiden joukossa

Sijaintitietojen jakamisesta varoitettiin Suomessa jo vuosia sitten. Keskusrikospoliisin silloinen rikosylikomisario Sari Sarani sanoi MTV Uutisille huhtikuussa 2018, että jos sijaintitietoja jakaa julkisesti, ”on aivan turha pitää turvakieltoa tai yrittää salata asuinpaikkaansa”.

Puolustusvoimien someohjeessa todetaan, että kuvien metatiedot ja taustan yksityiskohdat paljastavat sijainnin, ja puhelimen GPS-paikannus kehotetaan pitämään pois päältä, kun sitä ei tarvita. Verkkouutiset kertoi ohjeesta lokakuussa.

Palveluiden käytännöistä kertovien selvitysten mukaan Instagram ja Facebook poistavat kuvien EXIF-sijaintitiedot julkisesta versiosta. WhatsApp poistaa ne tavallisista kuvista mutta ei dokumentteina lähetetyistä tiedostoista, kun taas sähköposti, AirDrop ja iMessage säilyttävät ne.

Mitä tehdä

Neuvot koskevat erityisesti turvakiellon saaneita, vainottuja ja väkivaltaista entistä kumppania pelkääviä sekä niitä, joista seksikiristäjä tai romanssihuijari etsii painostuskeinoa.

  • Julkaise kuvat ja videot viiveellä, älä suorana lähetyksenä.
  • Poista kotona kuvatun videon ääniraita tai korvaa se ennen jakamista. Ääniraidan poistaminen kokonaan on varmin keino, vaikka sitä ei kokeessa sellaisenaan testattu.
  • Älä kerro kuvatekstissä päivämäärää tai asuinaluetta.
  • Tarkista puhelimen sijaintipalvelut ja tiedoston metatiedot ennen kuin lähetät tiedoston.
  • Muista, että yksityisesti lähetetty tallenne voidaan välittää eteenpäin.
  • Jos sinua vainotaan tai kiristetään, tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa ja hae tukea Rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006.

Lähteet

Lue myös