Tekoälyllä lähetetyt massahakemukset vaikeuttavat rekrytointihuijausten tunnistamista
Isossa-Britanniassa tehty kyselytutkimus paljastaa, miten harva nuori erottaa aidon työtarjouksen huijausviestistä hakemustulvan keskellä.
Tiivistelmä
Virgin Media O2:n lokakuussa 2026 julkaistu Scam Index -kyselyaineisto kertoo, että lähes puolet brittinuorista on saanut työtarjousviestin tehtävään, jota ei ole koskaan hakenut. Malwarebytes yhdistää ilmiön tekoälyavusteiseen joukkohakemiseen, mutta korostaa, ettei kumpikaan lähde osoita syy-yhteyttä huijauksiin lankeamiseen. Suomalaista viranomaislähdettä tähän tiettyyn tapaukseen ei ole, vaikka vastaava huijaustyyppi on tunnistettu myös Suomessa.
Puhelimeen kilahtaa viesti työtarjouksesta, jota vastaanottaja ei muista koskaan hakeneensa.
Virgin Media O2:n neljännesvuosittainen Scam Index -kyselyaineisto kertoo, että ilmiö on brittinuorten keskuudessa yleinen. 47 prosenttia 18–24-vuotiaista vastaajista ilmoitti saaneensa työtarjousviestin tehtävään, jota ei ole koskaan hakenut.
Puolet vastaajista pelkää menettävänsä aidon mahdollisuuden, jos jättää oudon rekrytointiviestin huomiotta, ja 35 prosenttia myöntää olevansa valmis vastaamaan houkuttelevaan tarjoukseen, vaikka epäilisi sitä huijaukseksi.
Virgin Media O2:n Scam Index -katsaus kertoo, että rekrytointihuijaukset ovat nousseet yhtiön verkossa yleisimpien huijaustyyppien listalla sijalta 11 sijalle yhdeksän.
Taustalla on tekoälyn käyttö työnhaussa. Malwarebytes kertoo blogissaan, että yhä useampi työnhakija käyttää tekoälyä hakemusten lähettämiseen suuressa määrin kerralla kymmeniin tai satoihin eri tehtäviin, ja viittaa samalla BBC:n ja Independentin aiheesta tekemään raportointiin.
Malwarebytes toteaa, että sama kehitys näkyy myös rekrytoijien puolella. Yksittäiseen avoimeen tehtävään voi tulvia satoja koneavusteisesti muokattuja hakemuksia, ja aitojen hakijoiden erottaminen joukosta hidastuu näin molemmin puolin rekrytointiprosessia.
Kun hakemuksia on liikkeellä valtava määrä, aidon rekrytoijan vastauksen erottaminen huijausviestistä vaikeutuu, sillä hakija ei aina muista tarkasti, mihin kaikkiin tehtäviin on hakenut ja milloin.
Malwarebytesin 16. lokakuuta 2026 julkaistussa blogikirjoituksessa todetaan, ettei kumpikaan raportti osoita joukkohakemisen aiheuttavan sitä, että ihmiset lankeavat rekrytointihuijauksiin. Kyseessä on vaikeutunut tunnistamistilanne, ei todistettu syy-seuraussuhde.
Yksi esimerkki huijausviestin sisällöstä päätyi Malwarebytesin Scam Guard -palveluun anonyyminä ilmoituksena Isosta-Britanniasta. Viestin lähettäjä väitti olevansa Goat Agency -nimisen yrityksen HR-tiimin edustaja ja tarjosi etätyötä tuotearvioinnissa 500–1 000 punnan päiväansiolla 60–90 minuutin työpäivää vastaan.
Goat Agency on todellinen yritys, mutta viesti ei ole sen aito lausunto. Huijari käytti tunnettua nimeä vain luottamuksen herättämiseksi.
Yhteydenpito siirrettiin viestissä nopeasti WhatsAppiin, ja mukana luvattiin täysi koulutus, mikä on klassinen ennakkomaksu- ja tehtävähuijauksen kaava.
Suomalaista viranomaislähdettä tähän tiettyyn tapaukseen ei ole. Kyberturvallisuuskeskus tai poliisi ei ole kommentoinut brittiläistä kyselyä tai tekoälyavusteista joukkohakemista.
Samaan huijausperheeseen kuuluva, mutta erillinen tapaus nousi esiin Suomessa heinäkuussa, kun Duunitori kertoi Sarita Kotkavalkaman, 49-vuotiaan työnhakijan, tarinasta. Kotkavalkama oli lähettänyt kahden vuoden aikana 272 hakemusta ja päätyi Facebookin ja WhatsAppin kautta tekoälykoulutukseksi naamioituun tehtävään, jossa ansioiden lunastaminen vaati 39 euron "varmistusmaksun". Hän kertoi Duunitorille tunnistaneensa huijauksen juuri maksupyynnön kohdalla ja jättäneensä maksun maksamatta.
Tapauksessa ei ollut kyse joukkohakemisesta tekoälyllä, vaan perinteisestä ennakkomaksuhuijauksesta, joka naamioitui houkuttelevaksi etätyöksi.
Tunnistusmerkit
- Työtarjous koskee tehtävää, jota ei muista hakeneensa, tai yhteydenotto ei vastaa mitään julkista hakuilmoitusta.
- Rekrytoija siirtää keskustelun nopeasti WhatsAppiin tai muuhun sovellukseen ilman oikeaa haastattelua.
- Tarjous lupaa poikkeuksellisen hyvän päiväansion lyhyestä työajasta, kuten 500–1 000 puntaa 60–90 minuutista.
- Tunnettu yrityksen nimi mainitaan viestissä, mutta se ei todista lähettäjän olevan oikeasti yrityksen edustaja.
Mitä tehdä
Pidä yksinkertaista lokia jokaisesta hakemuksesta: työnantaja, tehtävä, päivämäärä ja alkuperäinen ilmoitus. Sen avulla odottamattoman vastauksen voi tarkistaa jälkikäteen.
Varmista avoin tehtävä ja rekrytoija itse työnantajan omien, julkisesti löytyvien yhteystietojen kautta – ei koskaan viestissä olevan linkin kautta.
Älä maksa mitään ansioiden avaamisesta, nosto-oikeuden lunastamisesta tai tilin "varmistamisesta". Maksupyyntö on itsessään huijauksen tunnusmerkki.
Pidä laitteet päivitettyinä ja käytä kaksivaiheista tunnistautumista siltä varalta, että viestin linkki johtaa haittaohjelmaan.
Jos epäilet joutuneesi huijauksen kohteeksi, ilmoita siitä Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi, ja tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa, jos olet menettänyt rahaa.
Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea huijauksen uhreille numerossa 116 006.