Klaukkalalainen johti petosverkostoa – epäillyn hallusta löytyi noin 100–200 suomalaisen tiedot
Verkosto värväsi nuoria puhelinhuijareiksi ja rahanmuuleiksi netin huijausfoorumeilta, maksaen provikkaa jokaisesta onnistuneesta petoksesta.
Tiivistelmä
Itä-Uudenmaan poliisi sai valmiiksi esitutkinnan järjestäytyneestä petos- ja rahanpesuverkostosta, jossa kolme miestä värväsi nuoria soittamaan uhreille pankkivirkailijoina ja siirtämään varastetut rahat eteenpäin rahanmuulien tileillä. Rikoshyöty oli noin 150 000 euroa, josta poliisi ja pankit onnistuivat jäädyttämään noin 100 000 euroa. Pääepäillyn hallusta löytyi 100–200 suomalaisen henkilötiedot, jotka poliisin mukaan kerättiin tulevia huijauskohteita varten.
Ilmoitus kiersi suomenkielisillä huijausfoorumeilla: soita puhelimessa pankkivirkailijana, saat provikkaa jokaisesta onnistuneesta kaupasta.
Itä-Uudenmaan poliisi kertoi 1.10.2026, että esitutkinta tällaisesta petos- ja rahanpesuverkostosta on valmis.
Tutkinnassa olivat mukana myös keskusrikospoliisi sekä Oulun ja Helsingin poliisilaitokset.
Poliisin tiedotteen otsikko kertoo tutkinnan rikosnimikkeiksi maksuvälinerikoksen ja kaksi törkeää rahanpesua.
Yle ja MTV Uutiset kertoivat tapauksesta samana päivänä poliisin tiedotteen pohjalta.
Pääepäilty on vuonna 2003 syntynyt klaukkalalainen mies. Poliisi kertoo hänen järjestäneen koko verkoston.
Hän värväsi suomenkielisiä nuoria netin huijausfoorumeilta ja maksoi heille provikkaa jokaisesta onnistuneesta petoksesta.
Toinen epäilty on samana vuonna 2003 syntynyt mies. Poliisi kertoo hänen ohjanneen toimintaa vankilasta käsin.
Hänellä on yhteyksiä ruotsalaiseen Foxtrot-katujengiin.
Kolmas epäilty on vuonna 2006 syntynyt helsinkiläinen mies, jolla on aiempi väkivalta- ja asetuomio.
Hän värväsi huijauspuheluiden soittajia erityisesti Itä-Helsingissä.
Kolmikon roolit erosivat toisistaan, mutta kaikki kolme liittyivät poliisin mukaan samaan rahaketjuun.
Kolmen pääepäillyn lisäksi verkostoon kuului tuntematon määrä värvättyjä nuoria, joita käytettiin soittajina ja rahamuuleina.
Verkosto käytti värvättyjä kahdessa roolissa.
Toiset soittivat puhelimessa pankkivirkailijoina ja ohjasivat uhrit kirjautumaan aidon pankin sivua muistuttavalle valesivustolle, jonka kautta rikolliset saivat käyttöönsä uhrien verkkopankkitunnukset ja pääsyn tileille, ja toiset toimivat rahamuuleina ja siirsivät valesivustolta kalastellut rahat eteenpäin omien pankkitiliensä kautta korvausta vastaan.
Poliisi kertoo, että myös rahamuuleina ja soittajina toimineet nuoret voivat itse joutua syytteeseen, sillä rahanpesusäännökset koskevat yhtä lailla heitä.
Rikoshyöty oli noin 150 000 euroa. Poliisi ja pankit onnistuivat jäädyttämään siitä noin 100 000 euroa.
Poliisi ei tiedotteessaan kerro, montaa suomalaista valesivustolle ohjatut puhelut lopulta huijasivat.
Verkosto suunnitteli myös operaatiota Belgiaan, mutta poliisi ehti pysäyttää hankkeen suunnitteluvaiheessa, ennen kuin rikoksia päästiin toteuttamaan. Poliisin arvion mukaan toteutunut operaatio olisi tuottanut 150 000–600 000 euroa, moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa jo kertynyt rikoshyöty.
Kansainväliset yhteydet ulottuvat Ruotsiin, Belgiaan ja Arabiemiirikuntiin.
Pääepäillyn hallusta löytyi 100–200 suomalaisen henkilötiedot.
Kyse ei ole tämän verkoston uhreista, vaan ihmisistä, jotka on huijattu aiemmin muualla.
Poliisi kertoo, että heidän jo aiemmin vuotaneita tietojaan kerättiin tulevia kohteita varten.
Lasse Lagerbohm, rikoskomisario Itä-Uudenmaan poliisista, kuvailee löydöstä.
– He selvästi keräävät tällaisia listoja ihmisistä.
Lagerbohmin mukaan löydös ei viittaa satunnaiseen tiedon haltuunottoon, vaan suunnitelmalliseen kohteiden kartoittamiseen.
Esitutkinta valmistui 1.10.2026, ja juttu siirtyi samana päivänä syyttäjälle. Syyttäjä harkitsee nyt syytteitä kaikille kolmelle miehelle maksuvälinerikoksesta ja kahdesta törkeästä rahanpesusta. Syyteharkinta on kesken, ja ratkaisu odotetaan 30.10.2026.
Tapaus koskettaa kahta eri lukijaryhmää. Yksi on niitä, joille tarjotaan rahaa pankkitilin lainaamisesta. Toinen on niitä, jotka ovat joutuneet huijatuksi aiemmin ja saattavat olla tällaisilla kohdelistoilla.
Tunnistusmerkit
- Huijausfoorumilla tai -ryhmässä kiertävä ilmoitus, jossa luvataan provikkaa jokaisesta "onnistuneesta" puhelusta tai tilisiirrosta.
- Tarjous saada rahaa siitä, että "lainaa" omaa pankkitiliään, henkilötodistustaan tai tunnuksiaan toiselle.
- Puhelu, jossa soittaja esiintyy pankkivirkailijana ja pyytää kirjautumaan verkkopankkiin puhelun aikana lähetetyn linkin kautta.
- Linkin takaa avautuva sivu, joka näyttää aidolta pankin sivulta mutta ei ole se.
Mitä tehdä
- Älä koskaan ota vastaan rahaa siitä, että "lainaat" pankkitiliäsi, henkilötodistustasi tai tunnuksiasi toiselle. Kyse on rahanmuulien värväyksestä, joka on itsessään rikos rikosnimikkeellä rahanpesu, ja tässä tapauksessa värvätyt nuoret ovat nyt itse syytteen uhan alla.
- Aito pankkivirkailija ei koskaan soita ja pyydä kirjautumaan verkkopankkiin puhelun aikana lähetetyn linkin kautta. Katkaise puhelu ja ota yhteyttä pankkiin vain sen omasta sovelluksesta tai julkaistusta numerosta.
- Jos olet joutunut huijatuksi aiemmin, oleta, että tietosi voivat kiertää rikollisten kohdelistoilla. Pidä vahva pankkitunnistautuminen käytössä, seuraa tiliäsi säännöllisesti ja ilmoita uudesta epäilyttävästä yhteydenotosta poliisille osoitteessa poliisi.fi tai hätänumeroon 112, jos tilanne on akuutti.
Lähteet
- Itä-Uudenmaan poliisi (01.10.2026)
- Yle (01.10.2026)
- MTV Uutiset (01.10.2026)
- Tilannemedia (01.10.2026)