Rikolliset tekeytyvät puhelimessa kyberturvan asiantuntijoiksi
Aito kuulostava ammattinimike saa uhrit luopumaan pankkitunnuksista ja asentamaan etähallintaohjelmia kiireen tunteessa.
Tiivistelmä
Kyberturvallisuuskeskus varoittaa puheluista, joissa rikolliset esittäytyvät eri organisaatioiden kyberosastojen tai kyberkeskusten asiantuntijoiksi ja väittävät uhrin laitteen olevan vaarassa. Tavoitteena on kalastella pankkitunnuksia, kertakoodeja tai korttitietoja, ohjata rahat niin sanotulle turvatilille tai suostutella uhri asentamaan etähallintaohjelma. Vastaava huijaustyyppi on aiemmin vienyt helsinkiläismieheltä 100 000 euroa.
Puhelin soi, ja linjalla esittäytyy asiantunteva ääni, joka kertoo edustavansa organisaation kyberosastoa tai kyberkeskusta.
Kyberturvallisuuskeskus kertoo 14.–20. elokuuta kattavassa viikkokatsauksessaan, että tällainen puhelu on tällä hetkellä yleinen huijausmuoto Suomessa.
Soittaja väittää uhrin tietokoneen tai puhelimen olevan saastunut haittaohjelmalla, tai että laite on vakavan tietoturvauhan kohteena. Viesti esitetään kiireellisenä, ja soittaja odottaa uhrin toimivan heti.
Tavoitteena on saada uhri luovuttamaan verkkopankkitunnukset, kertakäyttöiset vahvistuskoodit tai maksukortin tiedot.
Vaihtoehtoisesti soittaja painostaa uhria siirtämään rahat niin sanotulle turvatilille, joka esitetään suojatoimena mutta on todellisuudessa rikollisten hallinnassa.
Kolmas keino on suostutella uhri asentamaan etähallintaohjelma, joka antaa rikolliselle suoran pääsyn laitteeseen. Ohjelman asennuttua rikollinen näkee näytön sisällön ja voi käyttää uhrin verkkopankkia tämän omalla laitteella, uhrin sitä huomaamatta.
Kyberturvallisuuskeskus painottaa, että rikolliset nojaavat näissä puheluissa painostukseen, kiireen tuntuun ja pelotteluun, jotta uhri ei ehdi pysähtyä miettimään pyynnön aitoutta ennen kuin tiedot on jo luovutettu.
Kutsu "kyberosaston asiantuntijaksi" ei nimeä yhtään yksittäistä pankkia, teleoperaattoria tai virastoa, mikä tekee huijauksesta vaikeamman tunnistaa etukäteen. Yleisluonteinen titteli lainaa silti kyberturvallisuuden uskottavuutta, ja juuri se saa monet vastaamaan puheluun vakavasti.
Tämän viikon katsauksessa Kyberturvallisuuskeskus ei kerro, kuinka moni on ehtinyt joutua huijauksen uhriksi tai kuinka paljon rahaa on menetetty.
Vastaavantyyppinen huijaus on aiemmin johtanut suuriin taloudellisiin menetyksiin, vaikka kyse ei ole tämän viikon tapauksista. MTV Uutiset kertoi aiemmin tapauksesta, jossa helsinkiläismies menetti 100 000 euroa niin sanotulle Microsoft-tukihuijaukselle, jossa uhri suostuteltiin asentamaan etähallintaohjelma laitteelleen. Tapaus ei liity Kyberturvallisuuskeskuksen tuoreimpaan katsaukseen, mutta se havainnollistaa, kuinka kalliiksi etähallintaan perustuva puhelinhuijaus voi tulla.
Tunnistusmerkit
- Aito organisaatio ei koskaan kysy pankkitunnuksia, kertakäyttöisiä vahvistuskoodeja tai maksukortin tietoja puhelimessa.
- Aito organisaatio ei vaadi välitöntä rahansiirtoa niin sanotulle turvatilille.
- Aito organisaatio ei painosta asentamaan etähallintaohjelmaa puhelun aikana.
Mitä tehdä
- Älä kerro tietoja puhelimessa, jos soittaja väittää edustavansa kyberturvallisuutta tai tietoturvaa.
- Katkaise puhelu ja tarkista väite itse ottamalla yhteyttä organisaatioon sen julkaisemien virallisten yhteystietojen kautta.
- Ilmoita epäilyttävästä puhelusta osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
- Jos olet jo luovuttanut tietoja, ota yhteyttä omaan pankkiisi välittömästi.
- Jos olet menettänyt rahaa, tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa.
- Rikosuhripäivystys tarjoaa maksutonta tukea numerossa 116 006, jos tapaus jää vaivaamaan.
Lähteet
- Kyberturvallisuuskeskus (21.08.2026)
- MTV Uutiset