Kalastelijat tekeytyvät nyt lastensuojeluun ja Suomi.fi:hin tekstiviesteissä
Kyberturvallisuuskeskuksen tuore viikkokatsaus listaa kaksi tekstiviestikampanjaa, jotka hyödyntävät viranomaisten uskottavuutta tietojen kalasteluun.
Tiivistelmä
Kyberturvallisuuskeskus varoittaa viikkokatsauksessaan 34/2026 kahdesta ajankohtaisesta tekstiviestikampanjasta, joista toinen tekeytyy lastensuojeluksi ja toinen Suomi.fi-palveluksi. Kumpikin viesti sisältää linkin kalastelusivulle, joka kerää joko henkilö- tai pankkitietoja. Lastensuojelu-teema on noussut esiin toistuvasti viimeisen vuoden aikana, joten kyse ei ole täysin uudesta ilmiöstä.
Kaksi eri tekstiviestikampanjaa tekeytyy tällä viikolla viranomaiseen saadakseen vastaanottajat luovuttamaan arkaluonteisia tietojaan. Kyberturvallisuuskeskus kertoo viikkokatsauksessaan 34/2026, joka kattaa ajanjakson 14.–20. elokuuta ja julkaistiin torstaina, kahdesta ajankohtaisesta huijausviestistä.
Ensimmäinen väittää vastaanottajalla olevan tulossa puhelinaika lastensuojelun kanssa, ja viestin linkki johtaa kalastelusivulle, joka kerää arkaluonteisia henkilötietoja.
Toinen viesti taas väittää, että Suomi.fi-palveluun on saapunut uusi lukematon viesti, ja tämän linkki ohjaa sivulle, joka kerää pankkitunnuksia.
Kyberturvallisuuskeskus ei kertonut viikkokatsauksessaan kampanjoiden verkko-osoitteita, uhrimääriä eikä menetettyjä summia, vaan liitti mukaan ainoastaan kuvakaappauksen esimerkkiviestistä. Lastensuojelu-pretekstin teho perustuu siihen, että se yhdistää huolen omista lapsista ja pelon viranomaiskohtaamisesta samaan viestiin, jolloin moni reagoi nopeammin kuin tavalliseen pankki- tai veroviestiin.
Lastensuojelu-tekeytyminen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, vaikka se nousi nyt jälleen katsauksen kärkeen. Kyberturvallisuuskeskus ja Traficom varoittivat samasta pretekstistä ensimmäisen kerran jo 29. elokuuta 2025, kun rikolliset levittivät huijausviestejä lastensuojelun nimissä.
Tuolloin aalto kohdistui organisaatioihin, muun muassa Netvisor-asiakkaisiin, ja Kyberturvallisuuskeskuksen ja Traficomin mukaan tappiot vaihtelivat muutamasta tuhannesta eurosta jopa noin 100 000 euroon organisaatiota kohden – tämä summa koskee siis viime vuoden yritysaaltoa, ei tämän viikon kuluttajille suunnattua viestiä.
Aihe on noussut esiin myös alueellisissa varoituksissa kevään ja kesän 2026 aikana. Pretekstiä siis kierrätetään uudestaan, ei keksitä joka kerta uutena.
Silti juuri toistuvuus tekee viestistä vaarallisen, sillä moni vastaanottaja on jo saattanut unohtaa vuoden takaiset varoitukset.
Myös Suomi.fi-tekeytyminen on tuttu ilmiö, ei tämän viikon erikoisuus. Suomi.fi on varoittanut väärennetyistä teksti- ja muista viesteistä jo vuodesta 2023 lähtien ja muistuttanut, ettei palvelu koskaan lähetä tekstiviestejä eikä WhatsApp-viestejä.
Aidossa Suomi.fi-kirjautumisessa on aina tarjolla myös varmennekortti- ja mobiilivarmennevaihtoehto, ja ne puuttuvat valeviestin linkin takaa löytyvältä sivulta lähes poikkeuksetta. Suomi.fi-valesivulta kalastellut pankkitunnukset ovat rikollisille erityisen arvokkaita, koska samoilla tunnuksilla kirjaudutaan Suomessa moneen muuhunkin asiointipalveluun kuin pelkkään verkkopankkiin.
Molemmat kampanjat lainaavat uskottavaksi koetun viranomaisen nimeä ja pyrkivät saamaan vastaanottajan klikkaamaan ennen kuin tämä ehtii epäillä lähettäjää. Aidot viranomaiset eivät yleensä lähetä tekstiviestejä, joissa pyydetään kirjautumaan linkin kautta tai luovuttamaan henkilötietoja saman tien.
Kummankin viestin ulkoasu on rakennettu näyttämään mahdollisimman aidolta, joten tunnistaminen kannattaa opetella etukäteen eikä vasta viestin saavuttua.
Tunnistusmerkit
- Viesti väittää olevan lastensuojelulta ja mainitsee tulevan puhelinajan.
- Viesti väittää, että Suomi.fi-palveluun on saapunut uusi lukematon viesti.
- Linkki ohjaa sivulle, joka pyytää henkilö- tai pankkitietoja.
- Suomi.fi ei koskaan lähetä tekstiviestejä eikä WhatsApp-viestejä.
- Aidossa Suomi.fi-kirjautumisessa on aina varmennekortti- tai mobiilivarmennevaihtoehto.
- Viesti painostaa toimimaan heti eikä anna aikaa tarkistaa asiaa virallisesta kanavasta.
- Lähettäjän numero tai osoite ei vastaa viranomaisen tunnettua yhteystietoa.
Mitä tehdä
- Ota heti yhteyttä omaan pankkiin ja yritä pysäyttää mahdollinen rahansiirto ennen kuin varat ehtivät edetä eteenpäin.
- Tee sähköinen rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa, vaikka rahaa ei olisi vielä ehtinyt kadota.
- Jos henkilötietoja, kuten henkilötodistus, on paljastunut, lue Suomi.fi:n ohje henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ja sen edellyttämistä jatkotoimista.
- Ilmoita tapauksesta Kyberturvallisuuskeskukselle sen verkkolomakkeella osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi, jotta muutkin saavat tiedon liikkeellä olevasta viestistä.
- Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen numerossa 116 006, jos kaipaat tukea tapahtuneen jälkeen.
Lähteet
- Kyberturvallisuuskeskus (21.08.2026)
- Kyberturvallisuuskeskus ja Traficom (29.08.2025)
- Traficom