Huijauskeskuksen kirjanpidossa on työntekijöiden velat, palkanpidätykset ja sakot

Samoilla tileillä, joilla kirjoitettiin rakkausviestejä tuntemattomille, pidettiin kirjaa työntekijöiden veloista. Listoilla oli palkanpidätyksiä, kurinpitosakkoja ja lainanlyhennyksiä.

Tieto on peräisin OpenAI:n 31.7. julkaisemasta selvityksestä. Yhtiö kertoo sulkeneensa koordinoidun tiliverkoston, joka oli sen arvion mukaan hyvin todennäköisesti lähtöisin Kambodžasta.

Verkosto toimi Poipetin kaupungissa Banteay Meancheyn maakunnassa. Tutkinta lähti liikkeelle WhatsAppilta tulleesta vihjeestä.

Tileillä luotiin ja ylläpidettiin valehahmoja, kirjoitettiin ja käännettiin uhreille lähetettäviä viestejä ja tehtiin mainossisältöä. Kuvageneraatiolla tuotettiin väärennettyjä passeja, viranomaisilmoituksia, osakekauppavahvistuksia ja pelialustojen näkymiä.

Sama työkalu palveli myös taloa itseään. Sillä laadittiin henkilökunnan sisäisiä tiedotteita, käännettiin viestejä työntekijöiden välillä ja ylläpidettiin sitä velkakirjanpitoa.

Kyse ei siis ole yksinäisestä rikollisesta puhelimen toisessa päässä. Kyse on vuorotyöstä, esihenkilöistä ja palkkalistasta, jolta vähennetään sakkoja.

Itse huijaus rakennettiin yhdistelmäkaavalla. Deittiprofiililla luotiin ensin luottamus, ja vasta sen jälkeen keskusteluun tuotiin kryptovaluutta- ja kultasijoitukset.

Työpaikkailmoitus oli ansa

Verkoston työpaikkailmoituksissa tarjottiin niin sanottua chatter-työtä Poipetissa. Luvassa oli lennot, majoitus, ateriat, viisumit ja työluvat. Ilmoitus näyttää ihan tavalliselta rekrytoinnilta, ja juuri siinä on sen teho.

Perillä sävy vaihtuu. Keskusteluissa viitattiin vapaudenriistoon, pakoyrityksiin ja rikosvastuuseen.

OpenAI sanoo tässä kohtaa suoraan, etteivät keskustelut kerro yhdenkään yksittäisen ihmisen olosuhteista. Ihmiskaupan piirteet ovat siis aineistossa läsnä, mutta yksittäisen työntekijän tilanteesta yhtiö ei väitä mitään.

Mittakaava on iso. UNODC arvioi 21.7. julkaisemassaan raportissa, että huijaustappiot Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa olivat 88,3–114,1 miljardia dollaria pelkästään vuonna 2025 (vuoden 2023 arvio oli 18–37 miljardia). Kasvu on siis noin kolminkertainen kahdessa vuodessa.

INTERPOL kertoi kesäkuussa 2025, että 74 prosenttia tunnetuista ihmiskaupan uhreista vietiin Kaakkois-Aasian keskuksiin. Uhreja oli maaliskuuhun 2025 mennessä 66 maasta.

Selvityksessä on isoja aukkoja, ja OpenAI kertoo ne itse. Tilien määrää ei mainita lainkaan, ja yhtiön mukaan verkostoon liittyvien taloudellisten tappioiden koko laajuus on tuntematon.

Verkosto on saattanut olla yhteydessä satoihin kohteisiin. Yksittäiset tappiot olivat tuhansia dollareita, mutta yhtiö toteaa, ettei se pysty vahvistamaan näitä väitteitä riippumattomasti.

Uutistoimisto The Record otsikoi asian niin, että keskukset houkuttelivat intialaisia. OpenAI:n raportissa ei mainita Intiaa eikä intialaisia lainkaan.

Suomessa on hiljaista

Yksikään suomalainen viranomainen ei ole kommentoinut selvitystä, Poipetia eikä Kambodžan huijauskeskuksia. Yhtäkään suomalaista uhria ei ole julkisesti liitetty tällaiseen keskukseen, eikä yhdenkään suomalaisen ole raportoitu joutuneen sellaiseen ihmiskaupan uhrina.

Suomalaiset tappiotilastot eivät myöskään erittele tappioita huijauskeskusten sijainnin mukaan. Se pää, joka näkyy Suomeen, on sen sijaan kuvattu tarkasti.

Marko Hovi, Finanssivalvonnan toimistopäällikkö, kuvasi kehitystä syyskuussa 2025.

– Sosiaalisen median hyödyntäminen sijoitushuijauksissa on lisääntynyt merkittävästi, Hovi sanoo.

Valvoja kehottaa tarkistamaan palveluntarjoajan toimiluvan ja varoittaa väärennetyistä toimilupatodistuksista. Poipetin tiliverkosto tuotti juuri sellaisia asiakirjoja tusinatavarana.

Poliisi kertoi 1.6.2026 kultakuriirihuijauksesta, jossa uhreja houkutellaan ostamaan kultaa ja luovuttamaan se kuriireille. Janne Sievänen, valtakunnallisen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön rikoskomisario, tiivisti asian yhteen lauseeseen.

– Nopeat ja ylisuuret tuottolupaukset ovat totta vain saduissa, Sievänen sanoo.

Samassa yksikössä tutkitaan törkeänä petoksena tapausta, jossa yhdeltä suomalaiselta vietiin kesäkuussa 2026 noin 25 miljoonaa euroa. Yhteydenotto tuli sosiaalisen median kautta, alusta toimi aluksi ja salli pienet nostot, kunnes uhri lukittiin ulos.

Taustalla epäillään kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Tiedot ovat Helsingin Sanomien uutisoinnista, sillä poliisi ei ole julkaissut tapauksesta omaa tiedotettaan.

Tunnistusmerkit

OpenAI kuvaa kaavan kolmivaiheisena. Ensin tulee yhteydenotto, sitten tunteen synnyttäminen ja lopuksi rahan ulosotto. Yhtiö käyttää vaiheista englanninkielisiä nimiä ping, zing ja sting.

Yhteydenotto tulee pyytämättä WhatsAppiin, Telegramiin tai deittisovellukseen. Suhde rakennetaan ensin, ja sijoitus otetaan esiin vasta myöhemmin, tyypillisesti kryptovaluuttana tai kultana.

Alusta näyttää voittoja ja sallii yhden pienen noston. Juuri se onnistunut nosto on koukku.

Mitä tehdä

Toimiluvan voi tarkistaa Finanssivalvonnan varoituslistalta osoitteessa finanssivalvonta.fi/rekisterit/varoituslistat. Kuvakaappaus, toimilupatodistus tai tilinäkymä ei todista mitään, koska sellaisia syntyy nykyään sekunneissa.

Rikosilmoituksen voi tehdä poliisi.fi-palvelussa. Omaan pankkiin kannattaa olla yhteydessä heti, koska maksun pysäyttäminen onnistuu sitä paremmin mitä aiemmin pankki saa tiedon.

Tukea saa Rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006. Ainakaan vielä yhtään suomalaista tapausta ei ole julkisesti yhdistetty Poipetiin.

Uhri menettää rahansa. Viestin kirjoittaja menettää palkastaan sakon, jos hän ei niitä saa. Toistaiseksi kumpaakaan päätä ei ole Suomessa julkisesti tunnistettu.