91 000 viestiä tuotti 17 uhria – poliisi sai kalasteluvyyhdin päätökseen

Kesällä 2025 Mobilepayn nimissä lähetetty tekstiviesti kolahti 91 000 suomalaiseen puhelinnumeroon. Rahansa menetti 17 ihmistä.

Osuus vastaanottajista on noin 0,019 prosenttia. Luku on laskettu tiedotteen omista tiedoista, eikä poliisi esitä sitä itse.

Massa oli tekijöiden työkalu, ei tarkkuus.

Silti saalis nousi yli 177 000 euroon.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen esitutkinta on nyt loppusuoralla ja siirtyy lähiaikoina syyttäjälle. Epäiltyjä on seitsemän.

– Esitutkinnan perusteella alle 30-vuotiaan miehen epäillään järjestäneen kalasteluviestien lähettämisen 91 000 suomalaiseen puhelinnumeroon. Massiivisen tietojenkalastelun kautta saatujen tietojen kautta rikoksen kohteeksi joutui 17 ihmistä, sanoo Valtteri Kemppi, tutkinnanjohtaja ja rikoskomisario Lounais-Suomen poliisilaitoksesta.

Mobilepay ei ole tapauksessa osapuoli vaan väärinkäytetty nimi. Palveluun ei tiedotteen perusteella murtauduttu, vaan tuttu tunnus antoi viestille sen uskottavuuden, jota tuntemattomalta lähettäjältä ei olisi herunut.

Kalasteluviestin talous nojaa juuri tähän epäsuhtaan. Lähettäminen on halpaa, ja epäonnistunut viesti maksaa lähes nolla. Muutama onnistunut riittää kattamaan kymmenettuhannet turhat.

Yksi järjestäjä, kuusi värvättyä

Päätekijäksi epäilty on alle 30-vuotias mies, joka värväsi mukaan kuusi miestä Varsinais-Suomesta. Työnjako näkyy oikeastaan jo rikosnimikkeissä.

Päätekijää epäillään 21 törkeästä maksuvälinepetoksesta, kolmesta törkeästä petoksesta ja kahdesta törkeän petoksen yrityksestä. Kutakin kuudesta muusta epäillään törkeästä rahanpesusta, eli heidän osuutensa liittyy rahan liikutteluun.

Kaikki seitsemän ovat toistaiseksi epäiltyjä. Syyttäjä ei ole nostanut syytteitä, eikä ketään ole tuomittu mistään.

Vajaa kolmannes rahoista saatiin takaisin

Voiko kalastelussa viedyt rahat saada takaisin? Ainakin osan, ja tässä tapauksessa se onnistui.

– Tästä summasta rahalaitosten ja eri viranomaisten toimenpiteillä on saatu takavarikkojen kautta palautettua kotimaisista ja ulkomaisista rahalaitoksista sekä verkkokaupoista yhteensä noin 55 000 euroa, Kemppi kertoo.

Takaisin saatu osuus on vajaa kolmannes viedystä summasta, noin 31 prosenttia. Uhria kohden vietiin keskimäärin runsaat 10 000 euroa. Molemmat luvut on laskettu tiedotteen tiedoista, eivätkä ne ole poliisin esittämiä.

Takavarikot ulottuivat myös verkkokauppoihin. Kalastelurahaa siis siirrettiin ostoksiin, ei pelkästään tileille.

Takaisinsaanti nojaa siihen, että siirto ehditään pysäyttää ennen kuin raha on jaettu eteenpäin. Poliisi ei kerro, kuinka nopeasti uhrit ilmoittivat asiasta tai missä vaiheessa takavarikot tehtiin.

Kalasteluhuijauksilla yritettiin viedä suomalaisilta 53,1 miljoonaa euroa vuonna 2025, kertoo Finanssiala. Pankit estivät tai palauttivat summasta 31,2 miljoonaa euroa eli 76 prosenttia.

Vertailu tämän tapauksen 31 prosenttiin ontuu. Pankkien luku syntyy maksuja pysäyttämällä, poliisin luku takavarikoista jälkikäteen.

Sääntö tiukentui vasta jälkeenpäin

Viestit lähtivät kesällä 2025. Traficomin määräyksen 28 mukaiset tiukemmat käytännöt tulivat voimaan vasta 4.5.2026.

Organisaation on nyt luvitettava tekstiviestitunnuksensa etukäteen, ja rekisteröidyistä tunnuksista pidetään julkista luetteloa. Olisiko sääntö estänyt juuri tämän kampanjan, ei ole tiedossa.

Mitä tiedote ei kerro

Kuinka moni 91 000:sta tunnisti viestin huijaukseksi? Sitä poliisi ei kerro, eikä tiedotteessa mainita ilmoitusten määrää.

Myöskään lähetystapaa ei avata. Mistä puhelinnumerot hankittiin ja miten viestit teknisesti lähtivät liikkeelle, jää tiedotteessa auki.

Tunnistusmerkit

Poliisi ei kuvaa tiedotteessaan viestin tarkkaa sisältöä. Sanamuotoa, lähettäjätunnusta tai linkin osoitetta ei ole julkaistu, joten tunnistettavaa on tarjolla melko vähän.

Mobilepay varoittaa itsekin nimissään kiertävistä kalasteluviesteistä turvallisuusohjeessaan.

– MobilePay ei koskaan kysy käyttäjien pankkitunnuksia, tilinumeroa tai pyydä käyttäjää tunnistautumaan sähköpostin välityksellä, yhtiö kirjoittaa.

• Viesti tuli tekstiviestinä ja esiintyi Mobilepayn nimissä, vaikka palvelu itse ei ollut asian kanssa tekemisissä.
• Sama viesti lähti 91 000 numeroon. Vastaanottajaa ei ollut valittu vaan poimittu joukosta.
• Tunnusten kalastelu oli koko viestin tarkoitus, ja rahat lähtivät liikkeelle vasta niiden avulla.

Mitä tehdä

Kemppi antaa yhden ohjeen, joka kääntää valepankkisoiton logiikan ympäri.

– Pankit pystyvät tekemään kaikki turvallisuuteen liittyvät toimet ilman asiakkaan apua, hän sanoo.

• Älä avaa tekstiviestin linkkiä, vaikka lähettäjänä olisi tuttu maksupalvelu. Kirjaudu aina itse sovelluksen tai selaimen kautta.
• Jos syötit tunnuksesi, soita pankkiin heti ja pyydä sulkemaan verkkopankki ja kortit.
• Tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa. Nopeus ratkaisee, kun rahaa yritetään saada takaisin.
• Käy tilitapahtumat ja korttiveloitukset läpi myös verkkokauppojen osalta. Kalastelurahaa käytetään tavaraan yhtä lailla kuin siirretään tileille.
• Ilmoita kalasteluviestistä osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
• Rikosuhripäivystyksen tukinumero on 116 006.

Esitutkinnan valmistuminen ei vielä päätä tapausta. Nostaako syyttäjä syytteet ja kuinka suuri osa 177 000 eurosta lopulta palautuu uhreille, jää nähtäväksi.