Vakuutusyhtiö ja tietosuojavaltuutettu varoittavat älylasien riskeistä työpaikoilla
Huomaamaton kuvaus ja tallennus altistavat työpaikat tiedon urkinnalle, ja tietosuojavaltuutettu muistuttaa kuvattavan oikeuksista.
Tiivistelmä
LähiTapiola ja tietosuojavaltuutettu Anu Talus varoittivat 26. elokuuta älylasien riskeistä työpaikoilla. Vakuutusyhtiö pitää laitteita uutena välineenä yritysvakoiluun ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös huijauksiin, kun taas tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että kuvattavalla on oikeus tietää kuvaamisesta ja pyytää tallenteen poistamista.
Älylasien suurin riski työpaikoilla ei ole tekniikka vaan sen huomaamattomuus – laite näyttää tavalliselta silmälasilta eikä paljasta käyttäjänsä tarkoitusperiä. LähiTapiola ja Anu Talus, tietosuojavaltuutettu, varoittivat 26. elokuuta älylasien riskeistä työpaikoilla, ja kumpikin varoitus korostaa samaa piirrettä eli huomaamattomuutta, joka tekee kuvaamisen vaikeasti havaittavaksi.
Vakuutusyhtiö pitää laitteita uutena välineenä tietojen urkintaan. Se myy yrityksille myös kyberturvallisuusvakuutuksia. Tietosuojavaltuutettu puolestaan muistuttaa, että kuvattavalla on oikeuksia silloinkin, kun kuvaaja kantaa laseja eikä puhelinta.
Kauppalehti kertoo, että kuluttajille suunnatut mallit, kuten Metan älylasit, maksavat noin 500 euroa ja näyttävät ulospäin tavallisilta silmälaseilta.
Ne tallentavat videota ja ääntä nappia painamalla, ilman että sivullinen huomaa laitetta käytettävän.
Yritysvakoilun uusi työkalu
Petteri Ruohomäki, LähiTapiolan tieto- ja yritysturvallisuudesta vastaava johtaja, sanoo, että totuttu näky hämää.
– Koska olemme niin tottuneet näkemään silmälaseja työympäristössä, emme vielä osaa ajatella, että joku käyttäisi niitä pahantahtoisesti – ja juuri siinä se riski piilee, Ruohomäki sanoo.
Eero Järvenpää, LähiTapiolan kybervakuutuksen kehityspäällikkö, näkee saman ilmiön leviävän huijauksiin. Hän pitää ongelmallisena sitä, miten kohdennettu tiedon urkinta yrityksistä muuttuu aiempaa helpommaksi.
– Pian niitä voidaan jopa reaalisaikaisesti hyödyntää huijauksiin, Järvenpää sanoo.
– Näen riskejä esimerkiksi siinä, miten paljon helpompi yrityksistä on urkkia kohdennetusti tietoja: niitä ei enää tarvitse kerätä useilla käynneillä ja lukuisista lähteistä vaan yhdellä vierailullakin laseihin voi ”tallentua” paljon, Järvenpää sanoo.
Kumpikaan taho ei kerro tapauksesta, jossa älylaseja olisi jo käytetty huijaukseen tai vakoiluun Suomessa. Varoitukset koskevat kehitystä, johon halutaan varautua etukäteen.
Oikeus tietää, että kuvataan
Talus huomauttaa, ettei älylaseilla kuvaamista voi rinnastaa suoraan puhelimen käyttöön.
– Älylaseilla kuvaamista ei voida suoraan verrata puhelimen käyttöön, koska lasit ovat huomaamattomia, Talus sanoo.
Hän toteaa, että tietosuojasäännöt koskevat kuvaamista riippumatta siitä, millä laitteella se tehdään. Kuvattavalla on oikeus saada tietää kuvaamisesta, ja hän voi tarvittaessa pyytää tallenteen poistamista suoraan kuvaajalta.
Mitä tehdä
- Työpaikoilla kannattaa sopia etukäteen, saako kokouksissa tai muissa herkissä tiloissa käyttää tallentavia laitteita, myös älylaseja
- Muista, että älylaseja on vaikea erottaa tavallisista silmälaseista pelkän ulkonäön perusteella
- Jos huomaat älylasit lähelläsi, voit kysyä avoimesti, tallentaako laite kuvaa tai ääntä
- Jos epäilet, että sinua on kuvattu ilman lupaa, voit pyytää tallenteen poistamista kuvaajalta
- Tietosuojaan liittyvissä epäselvyyksissä, myös ennakoivissa kysymyksissä, voi kääntyä tietosuojavaltuutetun toimiston puoleen
Lähteet
- LähiTapiola, tiedote (ePressi) (26.08.2026)
- Tietosuojavaltuutetun toimisto (26.08.2026)
- Kauppalehti, Tietoturva (30.08.2026)