163 aktiivista uhkaa
Huijausvahti

Mikkeli: Tinder-tuttavuus kääntyi 70 000 euron kiristykseksi

· · Seurataan · Tapaukset
Mikkeli: Tinder-tuttavuus kääntyi 70 000 euron kiristykseksi

Rahansiirto ei pysähtynyt yhteen väitettyyn erehdykseen, vaan jatkui kuukausia uhkailun varjossa. Uhria painostettiin paitsi rahalla myös valheellisella rikossyytöksellä ja yksityisyyden paljastamisella.

Tiivistelmä

Mikkeliläinen mies menetti Tinderissä alkaneessa tuttavuudessa noin 70 000 euroa, kun väitetty erehdyssiirto muuttui kiristykseksi. Itä-Suomen poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena, eikä epäiltyä ole tunnistettu.

Bensarahaksi tarkoitettu 50 euroa kasvoi vuoden aikana 70 000 euron kiristykseksi. Mikkeliläinen, 1960-luvulla syntynyt mies tutustui naiseen Tinderissä kesällä 2025, ja keskustelu siirtyi pian WhatsAppiin. Itä-Suomen poliisi tutkii tapausta nyt törkeänä petoksena.

Tapaus poikkeaa tutuimmasta romanssihuijauksen kaavasta. Yleensä uhria houkutellaan sijoittamaan rahaa väitettyyn tuottoisaan kohteeseen.

Tässä tapauksessa mukana ei ole sijoituspuhetta eikä krypto-omaisuuden kasvattamista. Huijaus eteni sen sijaan väitetystä maksuerehdyksestä suoraan kiristykseksi.

Bensarahasta väitettyyn ylimaksuun

"Alina"-nimellä esiintynyt tuttavuus ja mies keskustelivat WhatsAppissa viikkoja ennen kuin puhe kääntyi tapaamiseen. He sopivat lopulta tapaamisesta, ja mies lähetti tälle 50 euroa polttoainekuluihin. Tapaaminen ei oikeastaan koskaan toteutunut, eikä lähteistä käy ilmi, millä verukkeella se lopulta peruuntui.

Pian tämän jälkeen "Alina" väitti lähettäneensä miehelle vahingossa kaksi 600 euron tilisiirtoa ja vaati summan takaisin. Mies maksoi 1 200 euroa.

Hän ei tarkistanut omasta pankkisovelluksestaan, oliko mitään siirtoa edes saapunut. Juuri tämä hetki on koko juonen ydin, sillä väitettyä erehdystä ei ollut olemassa.

Uhkailu kiristyksen välineenä

Kun mies alkoi epäröidä lisämaksuja, taktiikka muuttui. "Alina" uhkasi paljastaa tilanteen miehen Facebook-kontakteille ja tehdä tästä perättömän rahanpesuilmoituksen poliisille. Kumpikaan uhkaus ei perustunut mihinkään todelliseen, mutta molemmat oli suunniteltu tuntumaan uskottavilta juuri siinä hetkessä.

Uhka rikossyytteestä toimii usein varsin tehokkaana painostuskeinona. Se kääntää uhrin oman pelon rikollista itseään vastaan. Moni häpeää joutuneensa huijatuksi eikä uskalla kertoa tilanteesta läheisilleen tai poliisille.

Vaikeneminen pidentää kiristystä entisestään. Uhkausten alla maksaminen jatkui kuukausi toisensa jälkeen.

Kesäkuun 2025 ja heinäkuun 2026 välillä mieheltä siirtyi eri tileille yhteensä noin 70 000 euroa. Summa kasvoi vaiheittain, ei yhdellä kertaa.

Itä-Suomen poliisi luokittelee tapauksen törkeäksi petokseksi. Epäiltyä ei ole tätä artikkelia kirjoitettaessa tunnistettu missään lähteessä, eikä tekijän sijainnista ole julkista tietoa.

Huijaukset yleistyvät digitaalisissa kanavissa

Tapaus ei ole yksittäinen. Samalta poliisilaitokselta kirjattiin kesä-heinäkuussa 2026 yhteensä 497 petos- ja maksuvälinepetosilmoitusta, joista 288 tehtiin digitaalisten kanavien kautta ja 31 luokiteltiin törkeiksi. Yli puolet ilmoituksista syntyi siis verkossa tai puhelimessa, ei kasvokkain.

Itä-Suomen poliisi kertoo, että huijarit saavat uhrit yhä useammin siirtämään rahat itse rikollisten tileille.

Kyse ei siis ole vain yksittäisistä poikkeustapauksista, vaan laajemmasta ilmiöstä, jossa deittisovellukset ja pikaviestimet toimivat ensimmäisenä yhteydenottokanavana. Rikolliset hyötyvät usein siitä, että aito tunneside ehtii syntyä ennen kuin raha vaihtaa omistajaa, jolloin uhri on jo valmis luottamaan pyyntöihin.

Jää nähtäväksi, tunnistetaanko tämän tapauksen epäilty ja saadaanko rahoja koskaan takaisin.

Tapauksessa toistuvat monet samat piirteet kuin muissa romanssihuijauksissa, vaikka kiristys tekee siitä poikkeuksellisen raa'an version tutusta kaavasta.

Tunnistusmerkit

  • Vaatimus maksaa takaisin väitetty vahingossa tehty tilisiirto, jota ei voi itse todentaa omasta pankkisovelluksesta.
  • Uhkaus paljastaa yksityisasia tuttavapiirille sosiaalisessa mediassa tai syyttää sinua rikoksesta painostuskeinona rahan saamiseksi.
  • Suhde, joka pysyy täysin verkossa ja viestien varassa, vaikka tapaamisesta on jo sovittu.

Mitä tehdä

Jos tunnistat tilanteen omasta tai läheisesi elämästä, toimi näin.

  • Älä koskaan maksa takaisin väitettyä vahinkosiirtoa varmistamatta asiaa ensin itse pankkisovelluksesta.
  • Kiristysuhkaukset paljastuksesta tai perättömästä rikossyytteestä ovat painostusta, ei todellinen oikeudellinen uhka. Älä maksa, vaan ota yhteyttä poliisiin.
  • Tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa tai soita poliisin neuvontanumeroon 0295 419 800.
  • Uhrin tukea saa Rikosuhripäivystyksestä, numero 116 006. Palvelu auttaa myös silloin, kun rahaa on jo menetetty huomattavia summia eikä tilanne tunnu enää korjattavalta.

Lähteet

Lue myös