Ukraina sulki 94 huijauspuhelinkeskusta – neljä käsikirjoitusta, jotka suomalainenkin tunnistaa puhelimessa
Kyberpoliisi ei kertonut vain takavarikoista vaan myös siitä, mitä työpisteillä puhuttiin. Neljä repliikkisarjaa toistui keskuksesta toiseen, ja yksi niistä kohdistui ihmisiin, jotka oli jo kertaalleen huijattu.
Tiivistelmä
Ukrainan kyberpoliisi kertoi sulkeneensa 94 huijauspuhelinkeskusta, joissa oli 1 794 varusteltua työpistettä. Etsintöjä tehtiin 411 ja 26 henkilöä sai ilmoituksen rikosepäilystä. Poliisi dokumentoi neljä käsikirjoitusta, joista kolme on tuttuja myös suomalaisille puhelimen toisessa päässä.
Työpisteitä oli 1 794. Jokaisella niistä kuulokkeet, tietokone ja valmiiksi kirjoitettu repliikkisarja, ja soittolistat oli ostettu vuotaneista henkilötietokannoista.
Ukrainan kyberpoliisi kertoi keskiviikkona sulkeneensa 94 huijauspuhelinkeskusta. Etsintöjä tehtiin 411, ja 26 henkilöä sai ilmoituksen rikosepäilystä.
Kyse ei ole pidätyksistä vaan prosessin vaiheesta. Tiedotteessa ei kerrota, onko ketään vangittu, eikä siinä nimetä yhtään epäiltyä.
Takavarikkoluettelo kertoo toiminnan mittaluokan. Poliisi otti haltuunsa 3 336 tietokonetta, 1 346 puhelinta ja yli 5 200 sim-korttia. Lisäksi takavarikoitiin 90 pankkikorttia, pääsy 20 kryptolompakkoon, 22 ajoneuvoa Porsche Cayennesta Bentley Bentaygaan, noin kahden miljoonan dollarin käteisvarat, 64 000 euroa, sijoituskultaa ja luksuskelloja.
Alueelliset yksiköt kävivät läpi 867 osoitetta. Niistä tunnistettiin 67 rahoitusinstrumenttia ja 15 rahamuulia.
Epäilyt koskevat petosta ja rahanpesua. Ankarimmillaan rangaistus on Ukrainan rikoslain nojalla 12 vuotta vankeutta ja omaisuuden menettäminen.
Ukrainalaisille uhreille aiheutunut vahinko on poliisin laskelmassa yli 210 miljoonaa hryvniaa. Ukrinform arvioi kokonaisvahingon ylittävän sadan miljoonan dollarin rajan, mutta lukua ei ole vahvistettu viranomaislähteestä.
Ilmoitus rikosepäilystä
Ukrainan rikosprosessissa epäillylle annetaan kirjallinen ilmoitus siitä, mistä häntä epäillään. Kyse ei ole pidätyksestä eikä syytteestä, vaan vaiheesta, jonka jälkeen tutkintaa jatketaan ja syyttäjä päättää etenemisestä. Suomalaisittain lähin vastine on epäillyn asema esitutkinnassa.
Tunnistusmerkit
Poliisi luetteli neljä käsikirjoitusta, joita keskuksissa käytettiin.
Ensimmäinen on pankin turvallisuusosasto. Soittaja kertoo epäilyttävästä tapahtumasta ja siitä, että tili ollaan sulkemassa saman tien.
Toinen on välittäjä. Hän tarjoaa sijoitusalustaa tai kryptopalvelua, jota ei ole olemassa.
Kolmas on avuntarjoaja, joka soittaa jo kertaalleen huijatulle ja lupaa hankkia menetetyt rahat takaisin.
Neljäs myy ravintolisiä lääkkeinä. Myyntilupaa ei ole, eikä tuotteilla ole tekemistä hoidon kanssa.
Loppu on jokaisessa sama. Uhri suostutellaan siirtämään rahaa, ottamaan lainaa, kertomaan kortin tiedot ja vahvistuskoodit tai asentamaan etähallintaohjelman puhelimeensa ja tietokoneelleen.
Toinen huijaus samoille uhreille
Kolmas käsikirjoitus on näistä kylmin. Samat listat, jotka ohjasivat ensimmäistä soittokierrosta, kelpaavat myös toiselle.
Kerran huijattu on hyvin todennäköinen kohde uudelleen. Hänen nimensä, menetetty summa ja usein myös huijauksen tyyppi ovat jo tiedossa, mikä tekee toisesta puhelusta uskottavan.
Palautuslupaus esitetään yleensä virallisen kuuloisen tahon nimissä. Maksu tai vero pyydetään etukäteen, ja rahat menevät toistamiseen.
Suomea ei mainita uhrimaiden listalla. Ruslan Kravtšenko, Ukrainan valtakunnansyyttäjä, nimesi Ukrainan, Israelin, Kazakstanin, Liettuan, Latvian sekä muita EU-maita ja Keski-Aasian valtioita. Ukrinform kertoo hänen sanoneen myös, että osa soittajista esiintyi konsultteina ja tarjosi tuottoisia sijoitusmahdollisuuksia.
Kyberpoliisi vahvistaa silti, että yksi verkosto oli erikoistunut nimenomaan EU-kansalaisiin. Se dokumentoitiin yhdessä Saksan poliisin kanssa. Europolia tai Eurojustia ei tiedotteessa mainita, eikä yksikään suomalainen viranomainen ole toistaiseksi kommentoinut operaatiota.
Suomalaiselle lukijalle oleellista ei olekaan uhrimaiden lista vaan repliikit. Ne samat neljä keskustelua käydään myös suomeksi, ja tunnusmerkit ovat varsin helposti tunnistettavissa etukäteen.
Mitä tehdä
- Pankki ei koskaan pyydä siirtämään rahoja turvatilille. Se on huijauksen tunnusmerkki, ei pankin menettelytapa.
- Katkaise puhelu ja soita itse. Numero löytyy kortin takaa tai pankin verkkosivulta. Älä käytä numeroa, jonka soittaja antaa.
- Älä asenna etähallintaohjelmaa soittajan pyynnöstä. Yksikään pankki tai viranomainen ei tarvitse näkymää sinun ruudullesi.
- Suhtaudu rahojen palautustarjoukseen toisena huijauksena. Pyytämätön yhteydenotto menetetyistä rahoista on käytännössä aina uusi petos.
- Tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa. Huijauspuhelun voi ilmoittaa myös Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
Yhdeksänkymmentäneljä keskusta on kiinni ja laitteet takavarikossa. Käsikirjoitukset eivät kuitenkaan olleet niissä koneissa kiinni, vaan ne on kirjoitettu kerran ja niitä myydään edelleen eteenpäin.