Ohje kehottaa avoimeen keskusteluun – joka viides 11–17-vuotias on kohdannut verkossa aikuisen seksuaaliväkivaltaa

Ohje on lempeä. Puhukaa kotona avoimesti, olkaa kiinnostuneita, harjoitelkaa yhdessä.

Suomalainen mittausaineisto ei ole lempeä. Kun Pelastakaa Lapset kysyi asiaa 4 106:lta 11–17-vuotiaalta, 21 prosenttia kertoi kohdanneensa verkossa aikuisen tekemää seksuaaliväkivaltaa. Tytöillä osuus oli 33 prosenttia, pojilla 8 prosenttia.

Kyberturvallisuuskeskus julkaisi maanantaina kello 14.43 muistutuksen lasten turvallisesta netinkäytöstä. Tiedote on kokonaan neuvova. Siinä ei ole yhtään tilastoa eikä yhtään nimettyä asiantuntijaa.

Sisältö on silti varsin käyttökelpoista. Moni lapsi saa ensimmäisen puhelimensa tai itsenäisemmän pääsyn digipalveluihin juuri koulujen alkaessa.

Turvallinen digiarki "ei kuitenkaan synny itsestään", keskus kirjoittaa tiedotteessaan. Sitä opetellaan yhdessä kotona.

Yksi vertaus kannattaa lukea kahteen kertaan. Turvalliset digitaidot ovat nykyään "yhtä tärkeitä kuin liikenneturvallisuustaidot".

Tärkeimmäksi yksittäiseksi taidoksi Kyberturvallisuuskeskus nostaa kyvyn tunnistaa, milloin joku yrittää huijata, johtaa harhaan tai kalastella tietoja. Ensimmäiseksi laitteeksi riittää keskuksen mielestä hyvin kello- tai näppäinpuhelin.

Ikärajoja on sovelluksissa, peleissä ja sosiaalisessa mediassa. Keskus toteaa silti, etteivät kaikki huoltajat tunne niitä eikä teknisten rajoitusten käyttö ole kaikille helppoa. Ilman kunnollisia suojauksia lapsi voi kohdata haitallista sisältöä, häirintää tai huijauksia.

Mitä kysely mittasi

Pelastakaa Lasten kenttätyö tehtiin helmi- ja maaliskuussa 2025, ja tulokset julkaistiin syyskuussa. Kyseessä on toistaiseksi tarkin Suomea koskeva aineisto aiheesta.

Vastaajista 31 prosenttia kertoi, että häneen oli ottanut verkossa yhteyttä aikuinen tai vähintään viisi vuotta vanhempi henkilö. Tästä ryhmästä 67 prosenttia koki seksuaaliväkivaltaa.

Neljäsosalle yhteydenoton kohteeksi joutuneista tarjottiin maksua seksuaalisista teoista. Painostetuksi seksuaalisesti kertoi tulleensa 14 prosenttia.

Yksi luku selittää, miksi Kyberturvallisuuskeskuksen ohjeen tärkein kohta on lapselle annettu lupaus avusta. Uhreista 61 prosenttia ei kertonut asiasta kenellekään. Järjestön asiantuntijana aineistoa on esitellyt Nettivihjeen kehittämispäällikkö Heidi Näppi.

Itä-Suomen poliisilaitos kertoi heinäkuussa, että lapsiin kohdistuva seksuaalinen verkkoväkivalta kolminkertaistui sen alueella vuodesta 2023 vuoteen 2025. Hyväksikäyttömateriaalin levittäminen kasvoi lähes samaa tahtia.

– Tiedetään ehkä vain jäävuoren huippu, sanoo rikosylikonstaapeli Niko Rantsi.

Rantsi kertoo, että suurin osa seksikiristyksen uhreista on 15–17-vuotiaita poikia.

Puhelin tulee usein liian varhain

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi tammikuussa 2026 kansalliset suositukset, joiden mukaan lapselle ei suositella omaa älypuhelinta ennen 13 vuoden ikää. Ruutuaikaa suositellaan 6–10-vuotiaalle enintään tunti ja 11–13-vuotiaalle enintään kaksi tuntia päivässä. Suositukset ovat ohjaavia, eivät sitovia, ja 13–18-vuotiaita koskeva osa on tulossa vuoden 2026 aikana.

Tietosuojalain mukainen ikäraja tietoyhteiskunnan palvelujen käytölle on Suomessa 13 vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti kesäkuussa 2026 väliraportissaan yhtenä vaihtoehtona rajan nostamista 16 vuoteen sosiaalisessa mediassa, ja Euroopan parlamentti kannatti marraskuussa 2025 samaa ikärajaa EU-tasolla. Kumpikaan ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä, vaan ehdotus.

Tunnistusmerkit huoltajalle

• Lapselle kirjoittaa pelissä tai sosiaalisessa mediassa selvästi vanhempi tuntematon henkilö.
• Keskustelu siirretään nopeasti pois alkuperäisestä palvelusta yksityisempään kanavaan.
• Lapselle tarjotaan rahaa, lahjakortteja tai pelivaluuttaa kuvista tai muusta vastapalveluksesta.
• Lapsi alkaa käyttää puhelinta salaillen ja hermostuu, kun laitetta katsotaan.
• Lapsi vaikuttaa pelokkaalta tai vetäytyneeltä eikä osaa selittää syytä.

Mitä tehdä

• Kerro lapselle etukäteen, että hän saa aina pyytää apua eikä joudu itse vaikeuksiin. Ilman tätä lupausta ilmoitus jää usein tekemättä.
• Kiristystapauksessa älä maksa. Ota kuvakaappaukset todisteeksi ennen kuin mitään poistetaan.
• Tee rikosilmoitus tai jätä vihje poliisille osoitteessa poliisi.fi. Nopeus auttaa selvittämisessä.
• Lapsiin liittyvästä laittomasta materiaalista voi ilmoittaa Pelastakaa Lasten Nettivihjeeseen.
• Tukea saa Rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006. Katso myös ohjeemme mitä tehdä, jos olet joutunut huijauksen uhriksi.
• Käy lapsen kanssa läpi, miltä huijausviesti näyttää. Apuna toimii ohje tietojenkalasteluviestin tunnistamiseen.
• Tekoälypalveluihin ei syötetä henkilötietoja, salasanoja, osoitteita eikä arkaluontoisia asioita. Keskustelut voivat tallentua ja päätyä laajempaan käyttöön.
• Laita puhelimeen vahva pääsykoodi, kytke päälle paikannus ja etälukitus, äläkä anna laitetta tai tunnuksia eteenpäin.

Tiedote ohjaa huoltajia myös Digi- ja väestötietoviraston maksuttomiin Digiturvatunti-webinaareihin, joita virasto itse kuvaa organisaatioille, johdolle ja digiturvan asiantuntijoille suunnatuksi sarjaksi.

Apua saa Kyberturvallisuuskeskuksen ohjeen loppulistan perusteella poliisilta, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta ja Rikosuhripäivystyksestä. Kyberturvallisuuskeskus koordinoi lisäksi Nyt valppaana verkossa -verkostoa, jossa on mukana viranomaisia, järjestöjä ja yritystoimijoita ja joka perustettiin edistämään lasten ja perheiden digiturvallisuutta.

Ohje itsessään on hyvä. Kolminkertaistunut rikosmäärä kertoo, ettei se yksin riitä, ja seuraava mittaus 11–17-vuotiaiden kokemuksista jää nähtäväksi.