Huijatuksi tullut on rikollisten uusi kohde – FBI varoittaa itseään esittävistä valeagenteista

Sijoitushuijauksessa rahansa menettänyt saa yksityisviestin, jonka lähettäjä esittäytyy FBI:n agentiksi. Viestissä kerrotaan, että kadonneet rahat on jäljitetty ja ne voidaan vielä palauttaa. Tarjous kuulostaa pelastukselta, mutta viestin takana on uusi huijari.

Yhdysvaltain liittopoliisin FBI:n verkkorikoskeskus IC3 julkaisi maanantaina varoituksen ilmiöstä.

Huijarit luovat sosiaaliseen mediaan valeprofiileja FBI:n ja IC3:n agenttien nimissä. He ottavat yhteyttä aiemmin huijatuksi tulleisiin ja ohjaavat heidät väärennetyille IC3-sivustoille.

Kuviolla on nimikin, takaisinperintähuijaus. Tällä kertaa se on rakennettu varsin ovelasti, sillä rikolliset esiintyvät juuri sinä viranomaisena, jolle verkkorikoksista kuuluu ilmoittaa. Uhri luulee toimivansa ihan oikein.

Kerran petetty toivoo saavansa edes osan rahoistaan takaisin. Juuri siihen toivoon valeagentti nojaa.

Mistä valeagentit löytävät kohteensa? Tietoturvayhtiö Malwarebytes kertoo, että huijarit seuraavat julkisia some-päivityksiä, joissa ihmiset kertovat tulleensa huijatuksi. Uhrit poimitaan suoraan näistä julkaisuista.

Apu ilmestyy siis pyytämättä juuri silloin, kun ihminen on hädissään ja etsii ulospääsyä tilanteesta. Ajoitus ei ole sattumaa vaan osa menetelmää.

FBI kertoo varoituksessaan myös tekoälyllä tehdyistä deepfake-videoista, joissa viraston johtohenkilöt näyttävät mainostavan väärennettyjä ilmoituslinkkejä. Tarkempia yksityiskohtia videoista ei toistaiseksi ole julkaistu.

Mitä IC3 ei koskaan tee

Varoitus luettelee selvin sanoin, miten oikea IC3 toimii.

– IC3:llä ei ole tilejä sosiaalisessa mediassa. Se ei ota yhteyttä yksityishenkilöihin puhelimitse, sähköpostilla, somessa tai sovelluksissa, eikä se koskaan pyydä maksua menetettyjen rahojen palauttamisesta, FBI:n varoituksessa todetaan.

Ilmoituksen verkkorikoksesta voi tehdä vain kirjoittamalla osoitteen www.ic3.gov suoraan selaimeen. Viestissä tai mainoksessa jaettuun ilmoituslinkkiin ei siis pidä koskea. Virasto tekee yhteistyötä ainoastaan lainvalvonnan kanssa, ei asianajotoimistojen tai kryptoyhtiöiden.

Lista toimii muistisääntönä, johon epäilyttävää yhteydenottoa voi verrata. Jos viesti rikkoo yhtäkin listan kohtaa, lähettäjä ei ole se, joka väittää olevansa.

Finanssivalvonta varoittaa samasta kaavasta

Koskeeko ilmiö vain amerikkalaisia? Ei koske.

FBI:n tiedote käsittelee Yhdysvaltoja, mutta Finanssivalvonta varoittaa omalla huijaussivullaan täsmälleen samasta kaavasta. Suomalaisvalvoja ei kommentoi FBI:n varoitusta, vaan kuvaa ilmiötä yleisesti.

Kesäkuun alussa päivitetty ohje kuvaa tilanteen, jossa huijauksen uhriin otetaan pian yhteyttä. Yhteydenottaja esiintyy viranomaisena, pankkina tai lakitoimistona ja lupaa periä menetetyt rahat takaisin etukäteismaksua tai pankkitunnistautumista vastaan. Lopputuloksena on uusia menetyksiä.

Nyrkkisääntö on yksinkertainen.

Aito viranomainen ei koskaan ota yhteyttä yksityisviestillä eikä pyydä maksua rahojen palauttamisesta. Sama sääntö pätee riippumatta siitä, esiintyykö viestittelijä FBI:n agenttina, poliisina vai pankin virkailijana.

Poliisilta tai Kyberturvallisuuskeskukselta ei tätä artikkelia kirjoitettaessa ole erillistä tiedotetta juuri takaisinperintähuijauksista. Keskuksen yleiset uhriohjeet pätevät silti myös näihin tapauksiin. Niissä neuvotaan tekemään rikosilmoitus poliisille ja ilmoittamaan tapauksesta keskukselle itselleen.

Tunnistusmerkit

Valeagentin voi tunnistaa muutamasta toistuvasta piirteestä:

• Yhteydenotto tulee pyytämättä ja usein melko pian huijauksen jälkeen.
• Kanavana on yksityisviesti tai some, ei virallinen asiointipalvelu.
• Rahojen palautusta luvataan varmasti.
• Palautuksen ehtona pyydetään maksua, kryptovaluuttaa tai pankkitunnuksia.
• Vastausta kiirehditään.

Mitä tehdä

Jos valeagentti ottaa yhteyttä, toimi näin:

• Katkaise yhteys heti äläkä maksa mitään.
• Ota yhteys omaan pankkiisi, jos ehdit antaa maksu- tai tunnistautumistietoja.
• Tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa.
• Ilmoita tapauksesta Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa kyberturvallisuuskeskus.fi.
• Tukea saa Rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006.

Omasta huijauskokemuksesta kertominen varoittaa muita, ja siihen kannattaa rohkaista. Julkisessa some-julkaisussa on silti hyvä miettiä, kuinka tarkasti menetyksistään kertoo, sillä valeagentit lukevat samoja päivityksiä. Kokemuksen voi jakaa myös ilman tunnistettavia yksityiskohtia, jolloin varoitus tavoittaa muut mutta kertoja ei päädy uudelle kohdelistalle.