Tekstiviesti kertoo läheisen vakavasta onnettomuudesta – takana on turvapostihuijaus
Huijausviesti yhdistää pelon läheisen puolesta ja ennestään tutun turvapostilinkin. Yhdistelmä ohittaa juuri sen hetken, jolloin lukija normaalisti pysähtyisi tarkistamaan lähettäjän.
Tiivistelma
Länsi-Uudenmaan poliisi varoittaa tekstiviesteistä, joissa kerrotaan vakavasta liikenneonnettomuudesta ja luvataan lähiomaisille lisätietoja turvapostilinkin takaa. Linkki vie kalastelusivulle, joka kerää henkilö-, pankki- ja tunnistautumistietoja luvattomia tilisiirtoja varten. Uutta ei ole turvapostinaamio vaan tunteisiin vetoava tekosyy, jolla se tarjoillaan.
Puhelin piippaa, ja ruudulla lukee, että läheiselle on sattunut vakava liikenneonnettomuus. Lisätietoja luvataan linkin takaa. Kuka ehtii siinä hetkessä miettiä, kuka viestin oikeasti lähetti?
Juuri tuota hetkeä rikolliset nyt käyttävät hyväkseen. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos varoitti 20. heinäkuuta tekstiviesteistä, jotka kertovat vakavasta onnettomuudesta ja ohjaavat lähiomaisia turvapostilinkkiin.
– Viesteissä saattaa esimerkiksi lukea, että kyseessä on tiedote vakavasta liikenneonnettomuudesta, josta saa lisätietoa avaamalla turvapostilinkin. Kyseessä on kuitenkin huijaus, kertoo Sanni Moilanen, rikosylikonstaapeli Länsi-Uudenmaan poliisissa.
Linkki ei vie mihinkään viranomaisen palveluun. Se vie kalastelusivulle, joka kerää henkilö-, pankki- ja tunnistautumistietoja. Niillä tehdään sitten tilisiirtoja uhrin nimissä.
Vanha koukku, uusi syötti
Turvapostiin naamioitu kalastelu ei ole Suomessa uusi ilmiö. Kyberturvallisuuskeskus on dokumentoinut viestiperheen, jossa kalasteluviestit esiintyvät kuntien, Kelan, lääkäriasemien, hyvinvointialueiden tai vakuutusyhtiöiden turvapostina.
Uutta on syötti. Aiemmin turvapostihuijaus vetosi lähinnä uteliaisuuteen tai velvollisuudentuntoon, nyt se vetoaa pelkoon läheisen puolesta.
Turvaposti
Turvaposti on salattu tapa lähettää arkaluontoisia tietoja, esimerkiksi potilastietoja tai viranomaisen päätöksiä. Vastaanottaja saa ilmoituksen ja avaa varsinaisen viestin erillisen linkin takaa. Rikollisille muoto on houkutteleva, koska suomalainen on jo opetettu klikkaamaan linkkiä juuri tällaisessa viestissä.
Poliisi kertoo, että viesteissä saatetaan mainita viranomaisia ja esimerkiksi kriisipäivystyksen aukioloaikoja. Sellainen yksityiskohta ei palvele lukijaa, vaan viestin uskottavuutta.
Miksi se toimii niin hyvin? Koska aidossa kriisitiedotteessa tuollainen tieto todella olisi, eikä lukija oleta huijarin vaivautuvan keksimään sitä.
Pelko vie myös huomion pois tarkistamisesta. Odottamattoman pakettiviestin lähettäjän moni tsekkaa ihan rutiinilla, mutta kun viesti koskee omaa lasta tai vanhempaa, tarkistus jää tekemättä.
Tavallinen kalasteluviesti pyytää lukijaa toimimaan nopeasti rahan takia. Tässä toimitaan nopeasti ihmisen takia, ja se muuttaa asetelman kokonaan.
Turvapostin muoto tekee epäilemisestä myös hankalaa. Aidon turvapostin ulkoasun tunnistaa ulkoa harva, koska se vaihtelee lähettäjäorganisaation mukaan, ja siksi outokin sivu voi näyttää uskottavalta.
Tunnistusmerkit
- Viesti tulee odottamatta ja kertoo onnettomuudesta tai muusta hätätilanteesta.
- Lisätiedot luvataan vain linkin takaa.
- Viestissä vedotaan nimenomaan lähiomaisen asemaan.
- Mukana on virallisen oloisia yksityiskohtia, kuten viranomaisen nimi tai päivystyksen aukioloajat.
- Avautuva sivusto kysyy pankkitunnuksia tai henkilötietoja.
Poliisin ohje on tässä varsin yksioikoinen.
– Älä anna henkilö-, pankki- tai tunnistautumistietojasi epäilyttävillä sivustoilla. Viranomaiset eivät pyydä tällaisia tietoja, poliisi neuvoo.
Mitä tehdä
Älä avaa linkkiä odottamattomassa onnettomuus- tai hätäviestissä. Jos viesti koskee läheistä, soita läheiselle itselleen tai toiselle perheenjäsenelle numeroon, jonka tiedät ennestään oikeaksi.
Aito viranomainen ei koskaan kysy pankkitunnuksia tai tunnistautumistietoja tekstiviestin linkin takana. Se on yksi harvoista säännöistä, joka pitää poikkeuksetta.
Jos ehdit jo syöttää tietosi, ota heti yhteys pankkiisi ja tee rikosilmoitus poliisi.fi-palvelussa. Viestin voi ilmoittaa myös osoitteessa ilmoita.kyberturvallisuuskeskus.fi.
Rikoksen uhri saa keskusteluapua Rikosuhripäivystyksestä numerossa 116 006.
Tätä artikkelia kirjoitettaessa kampanjan laajuudesta ei ole toistaiseksi julkaistu tietoa. Se ei paljon auta siinä hetkessä, kun puhelin piippaa keskellä iltaa. Siksi kannattaa sopia jo etukäteen, kenelle perheessä soitetaan ensimmäisenä, jos tällainen viesti joskus tulee.
Lahteet
- Yle (20.07.2026)
- Länsi-Uusimaa (20.07.2026)
- Kyberturvallisuuskeskus